Avioliittolaki puhuttaa – tunnetko mietinnön?

Profiilikuva
Blogit Rajalla
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.

Viime aikoina on keskusteltu kiihkeästi eduskunnan käsittelyssä olevasta kansalaisaloitteesta avioliittolain muuttamiseksi.

Eduskunnassa asiaa käsitellään lakivaliokunnan mietinnön (14/2014)  pohjalta. Olen seurannut asian etenemistä tarkkaan siitäkin syystä, että olin kirkon edustajana lakivaliokunnassa kuultavana siitä, mitä kannanottoja kirkko on avioliitosta ja avioliitolainsäädännöstä esittänyt.

Yksi asia nyt hämmästyttää. Lakivaliokunnan mietinnön julkistamisen jälkeenkin on esitetty vahvoja puolesta ja vastaan kommentteja, mutta juuri kukaan ei ole viitannut itse mietintöön ja siinä esitettyihin perusteluihin. Tämä on sääli, sillä mietintö on hyvin kirjoitettu poikkeuksellisen laajan kuulemiskierroksen jälkeen.

Voisi ajatella, että tällainen taustojen kaivajan tehtävä kuuluisi medialle, mutta asia ei ole näyttänyt sitä kiinnostavan. Mediassa on sen sijaan harjoitettu paremmilla tai huonommilla tiedoilla arvausleikkiä siitä, miten perjantain äänestyksessä tulee käymään.

Mietinnön lukeminen kannattaisi, koska siinä on laajasti esillä sekä muutoksen kannattajien että vastustajien näkökulmat. Kun käydään näin merkittävää yhteiskunnallista keskustelua, on hyvä kaikessa rauhassa tutustua ja kuulla molempia kantoja perusteluineen.

Kirkon näkökulmasta on kiinnostavaa, että mietintö sisältää myös tarkastelun mahdollisen lakimuutoksen vaikutuksista kirkkoihin ja uskonnollisiin yhteisöihin.

Mietinnössä todetaan laajasti esillä ollut lähtökohta: ”Kansalaisaloitteen mukaan esityksellä ei puututa uskonnollisten yhdyskuntien avioliittolain 16 §:ssä säädettyyn oikeuteen määrätä kirkollisen vihkimisen ehdoista ja muodoista. Kaikilla uskonnollisilla yhdyskunnilla olisi siten jatkossakin itsenäinen oikeus päätätä, vihkivätkö ne avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja.”

Mietintö kuitenkin jatkaa aiheesta ja sitten seuraa pari vähintäänkin ”kirkollista uutista”. Sitä luettaessa kannattaa muistaa, että Suomessa toimii monenlaisia kirkkoja, vaikka katse kohdistuu usein luterilaiseen enemmistökirkkoon.

Mietinnössä pohditaan uskonnollisten yhteisöjen piirissä olevaa huolta siitä, että lain mahdollisen hyväksymisen jälkeen ”uskonnolliset yhdyskunnat joutuvat syrjittyyn asemaan tai niihin kohdistetaan syrjintäväitteitä opetuksensa ja vihkikäytäntöjensä vuoksi”. Mielenkiintoinen tulevaisuusskenaario, josta on julkisuudessa paljolti vaiettu. Miksiköhän?

Mielenkiintoista on myös mietinnön pohdinta, että mahdollisen lakimuutoksen jälkeen ulkoiset ja sisäiset paineet voivat kirkoissa kasvaa. Mietinnön mukaan ”on mahdollista, että jollakin aikavälillä tällaiset paineet voivat nostaa esiin kysymyksen siitä, tuleeko oikeudellisia vaikutuksia sisältävä vihkimisoikeus säilyttää uskonnollisilla yhdyskunnilla.”

Kiinnostavaa pohdintaa kirkkojen kannalta! Muutoinkin mietinnöstä vastalauseineen on löydettävissä kootusti keskustelun eri kannat perusteluineen. Suositten mietintöä tämän viikon lukupaketiksi.