Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Avioliittolaki puhuttaa – tunnetko mietinnön?

Jukka Keskitalo
Blogit Rajalla 25.11.2014 09:52

Viime aikoina on keskusteltu kiihkeästi eduskunnan käsittelyssä olevasta kansalaisaloitteesta avioliittolain muuttamiseksi.

Eduskunnassa asiaa käsitellään lakivaliokunnan mietinnön (14/2014)  pohjalta. Olen seurannut asian etenemistä tarkkaan siitäkin syystä, että olin kirkon edustajana lakivaliokunnassa kuultavana siitä, mitä kannanottoja kirkko on avioliitosta ja avioliitolainsäädännöstä esittänyt.

Yksi asia nyt hämmästyttää. Lakivaliokunnan mietinnön julkistamisen jälkeenkin on esitetty vahvoja puolesta ja vastaan kommentteja, mutta juuri kukaan ei ole viitannut itse mietintöön ja siinä esitettyihin perusteluihin. Tämä on sääli, sillä mietintö on hyvin kirjoitettu poikkeuksellisen laajan kuulemiskierroksen jälkeen.

Voisi ajatella, että tällainen taustojen kaivajan tehtävä kuuluisi medialle, mutta asia ei ole näyttänyt sitä kiinnostavan. Mediassa on sen sijaan harjoitettu paremmilla tai huonommilla tiedoilla arvausleikkiä siitä, miten perjantain äänestyksessä tulee käymään.

Mietinnön lukeminen kannattaisi, koska siinä on laajasti esillä sekä muutoksen kannattajien että vastustajien näkökulmat. Kun käydään näin merkittävää yhteiskunnallista keskustelua, on hyvä kaikessa rauhassa tutustua ja kuulla molempia kantoja perusteluineen.

Kirkon näkökulmasta on kiinnostavaa, että mietintö sisältää myös tarkastelun mahdollisen lakimuutoksen vaikutuksista kirkkoihin ja uskonnollisiin yhteisöihin.

Mietinnössä todetaan laajasti esillä ollut lähtökohta: ”Kansalaisaloitteen mukaan esityksellä ei puututa uskonnollisten yhdyskuntien avioliittolain 16 §:ssä säädettyyn oikeuteen määrätä kirkollisen vihkimisen ehdoista ja muodoista. Kaikilla uskonnollisilla yhdyskunnilla olisi siten jatkossakin itsenäinen oikeus päätätä, vihkivätkö ne avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja.”

Mietintö kuitenkin jatkaa aiheesta ja sitten seuraa pari vähintäänkin ”kirkollista uutista”. Sitä luettaessa kannattaa muistaa, että Suomessa toimii monenlaisia kirkkoja, vaikka katse kohdistuu usein luterilaiseen enemmistökirkkoon.

Mietinnössä pohditaan uskonnollisten yhteisöjen piirissä olevaa huolta siitä, että lain mahdollisen hyväksymisen jälkeen ”uskonnolliset yhdyskunnat joutuvat syrjittyyn asemaan tai niihin kohdistetaan syrjintäväitteitä opetuksensa ja vihkikäytäntöjensä vuoksi”. Mielenkiintoinen tulevaisuusskenaario, josta on julkisuudessa paljolti vaiettu. Miksiköhän?

Mielenkiintoista on myös mietinnön pohdinta, että mahdollisen lakimuutoksen jälkeen ulkoiset ja sisäiset paineet voivat kirkoissa kasvaa. Mietinnön mukaan ”on mahdollista, että jollakin aikavälillä tällaiset paineet voivat nostaa esiin kysymyksen siitä, tuleeko oikeudellisia vaikutuksia sisältävä vihkimisoikeus säilyttää uskonnollisilla yhdyskunnilla.”

Kiinnostavaa pohdintaa kirkkojen kannalta! Muutoinkin mietinnöstä vastalauseineen on löydettävissä kootusti keskustelun eri kannat perusteluineen. Suositten mietintöä tämän viikon lukupaketiksi.

Jukka Keskitalo

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.

Keskustelu

Eduskunta äänesti 28. marraskuuta avioliittolain muuttamiseen tähtäävästä kansalaisaloitteesta. Kun lakivaliokunnan mietintö ei tullut hyväksytyksi, asia siirtyi suuren valiokunnan käsittelyyn.

Kysymys on keskeisesti myös kirkkoa koskevasta asiasta. Kirkkolain mukaan kirkolla on oikeus tehdä valtion viranomaisille esityksiä tai antaa lausuntoja kirkon opin ja tehtävän kannalta tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä (KL 2:2 mom 4).

Lain mukaan (KL 20:7) kirkolliskokouksen asiana on mm. “antaa lausuntoja, tehdä esityksiä ja lausua toivomuksia valtioneuvostolle kysymyksistä, jotka koskevat kirkon suhdetta valtioon… avioliittoa ja perhettä…uskonnonopetusta ja koulukasvatusta, valaa ja muita sen kaltaisista asioista annettavia säädöksiä…”.

Kohdasta ilmenee, milloin lausunnon antaa nimenomaan kirkolliskokous, eikä esimerkiksi kirkkohallitus tai joku sen virkamies. Kuultavaksi kutsutut yksityiset piispatkaan eivät täytä kirkkolain asettamaa vaatimusta tässä tapauksessa.

Lakivaliokunnan mietinnössä on lueteltu, keitä henkilöitä valiokunta on kuullut ja mitkä tahot ovat antaneet asiassa kirjallisen lausunnon. Luterilaisen kirkon kirkolliskokousta ei mainita siinä yhteydessä.

Kun kirkolliskokouksen lausuntoa ei näytä annetun tai pyydetyn, asian käsittely on tähän asti tapahtunut lainvastaisesti. Eduskunnan suuren valiokunnan on nyt käsittelyssään otettava tämä huomioon ja pyydettävä tarvittava lausunto kirkolliskokoukselta.

Puutteen korjaaminen on siitäkin syystä tärkeää, kun eduskunnan tekemä äänestyspäätös on jo aiheuttanut kirkolle suurta vahinkoa.

Näitä luetaan juuri nyt