Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Lääkäri Räsänen ja eheytyvät homot

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 12.7.2012 19:15

Muutama päivä sitten Facebookissa naureskeltiin sisäasianministeri Päivi Räsäsen haluille kieltää ravintoloiden alkoholialennukset. Nauru kohdistui enemmänkin sisäministerin (osin varmasti ansaitsemattomaan) maineeseen asioiden kieltäjänä, ei niinkään alkoholipoliittisen ehdotuksen laatuun sinänsä.

Naureskelu ärsytti toisia. Alkoholi on vaara kansanterveydelle, ja Räsäsen muistutettiin olevan koulutukseltaan lääkäri. Lääkäri jos kuka tietää alkoholin suurkulutuksen aikaansaannokset.

Ryhdyin pohtimaan, miksi minun on niin vaikea pitää ministeri Räsästä asiansa osaavana lääkärinä. Muistin nopeasti. Uskottavuushan on asia, jonka voi menettää vain kerran, ja minun silmissäni Päivi Räsänen on menettänyt lääketieteellisen uskottavuutensa ennen kaikkea pyrkimällä edistämään uskonnosta kumpuavaa yhteiskuntaihannettaan lääkärin auktoriteettiin nojaten. Uskontoa ei varmaankaan pitäisi sekoittaa politiikkaan, mutta vielä vähemmän sitä pitää sekoittaa lääketieteeseen.

Poliitikko Räsänen on aina ollut eturintamassa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia vastaan. Lääkäri Räsänen pitää esimerkiksi homoseksuaalisuutta kehityshäiriönä, josta ihminen voi ”parantua”.

Tällainen näkemys on kovin lähellä niin kutsuttuja eheytyshoitoja, joissa yritetään eräänlaisella aivopesulla muuttaa homoseksuaalinen identiteetti heteroseksuaaliseksi. Mitään lääketieteellistä perustaa ”hoidolla” ei ole, ja lääkäri- ja psykiatrijärjestöt ovat sanoutuneet irti tällaisesta ihmisen seksuaaliseen identiteettiin kajoamisesta.

Seksuaalisuus on ihmiselämän kantavia voimia, ja sen pseudotieteellinen operoiminen on omiaan tuottamaan rutkasti enemmän haittaa kuin hyötyä. Eheytysterapia ja heteroseksuaalisuuden vaatimus ovat Suomessakin johtaneet erittäin kurjiin ihmiskohtaloihin.

Päivi Räsänen on kirjoittanut käsityksistään pamfletin Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi. Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen. Sen julkaisuvuosi on 2004, ja kirjoittajana Räsänen esiintyy lääkärinä. Pamfletti uutisointiin laajasti kuusi vuotta ilmestymisensä jälkeen, kun Räsänen oli osallistunut keskustelijana television ”Homoiltaan”.

Räsäsen mukaan ” – – tieteellinen todistusaineisto osoittaa vastaansanomattomasti, että homoseksuaalisuus on psykoseksuaalisen kehityksen häiriö. Ne, jotka väittävät homouden olevan luonnollinen, ’terve’ seksuaalisuuden variaatio, mitätöivät perhetaustatutkimusten todistusarvon poliittisista syistä. Homoaktivistien painostuksen ansiosta poliittiset tavoitteet ovat syrjäyttäneet tieteelliset faktat. Seksuaalisen orientaation muutos on myös mahdollinen. Huomattava osa lesboista on elänyt aiemmin heteroseksuaalisissa suhteissa. Lesboaktivisti Paula Kuosmanen on todennut artikkelissaan ’Lesboäidit ja lapset=lesboperhe?’: ’Suomessa tyypillisin lesboperhemuoto on uusperhe, jossa lasten biologinen äiti on hankkinut lapsensa perinteisessä heteroliitossa ja vasta myöhemmin perustanut uusperheen toisen lesbon kanssa.’ Jos taipumus voi muuttua heteroseksuaalisuudesta homoseksuaalisuuteen, miksei se voisi muuttua toiseenkin suuntaan? Seksuaalisen identiteetin eheytyminen kohti normaalia heteroseksuaalista tunne-elämää on mahdollista, jos ihminen on itse motivoitunut ja halukas hoitoon.” (s. 10-11)

”Eheytysterapia” on onneksi kovassa vastatuulessa maailmalla. Psykiatri Robert Spitzer julkaisi 11 vuotta sitten tutkimuksen, jossa hän väitti, että osa hyvin motivoituneista homoseksuaaleista voisi todellakin kyetä muuttamaan seksuaalista suuntautumistaan. Kyseinen tutkimus on se, johon ”eheytystä” järjestävät tahot väittävät tieteellisesti nojautuvansa. Otoksena toimi 200 henkilöä, jotka oman ilmoituksensa mukaan olivat asiassa onnistuneet.Tutkimusta on kritisoitu paljon monista eri asioista, mutta ennen kaikkea siitä, että suuntautumisen todellista vaihtumista ei pyritty eikä pystytty todentamaan.

Kaksi kuukautta sitten Spitzer kirjoitti, että hän on vakuuttunut kritiikin oikeellisuudesta. Hän pahoitteli tutkimuksensa katteettomia johtopäätöksiä ja pyysi anteeksi homoyhteisöiltä.

Mikähän olisi keino, joka palauttaisi uskoni Päivi Räsäsen lääketieteelliseen osaamiseen ja etiikkaan?

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Gorge: Raevaara kirjoittaa käsitykseni ja ymmärrykseni mukaan tieteellisestä näkökulmasta käsin, enkä voi ymmärtää, miten yksikään ajatteluun kykenevä ihminen voi nähdä tekstin maailmankuvien välisenä kinailuna, sillä uskonnollinen vakaumus ei enää tänä päivänä ole koherentti maailmankuva. Varsinkaan koulutuksen saaneen lääkärin kohdalla.

Kotkanpesän mukaan Räsänen ei kirjoita omana itsenään vaan äänestäjiensä äänitorvena. Kuitenkin Räsänen itse on mm. A2 Homoillassa kertonut että uskonnolliset näkemyksensä ovat hänen omiaan. Toki suuri yleisö ottaa tunnetun kansanedustajan sanat kiveen hakattuna kristillisenä näkemyksenä, joka tietenkin nähtiin kirkosta eroamisina. Räsänen on johdonmukaisesti ollut aina oman uskonnollisen vakaumuksensa puolesta puhuja, yllättävän vähän äänestäjistä välittäen, ehkä siksi että hän on voinut olla varma hämäläisten uskonveljien – ja sisarien uskollisuudesta kristillisdemokraatteja kohtaan. Minusta sana kristillisdemokraatti sisältää jo itsessään paradoksin, sillä eihän kristillisyys ole demokratiaa vaan kaikkea ohjaa Raamattu, tuo Jumalan sana ja Kristuksen opetus.

HaMi kirjoitti: ”Räsänenkin on luultavasti saanut pontimia eheyttämiselleen siitä, että sukupuolista suuntaustaan ikään kuin vaihtaneita löytyy varmasti paljon, sillä ihmisten seksuaalisuuden skaala on liukuva, eli homoissa voi olla myös heteroa, ja päinvastoin, ja kaikkea bi:tä siltä väliltä. Seksuaalinen suuntaus ei ole mikään oma valinta, vaan luultavasti jo sikiövaiheessa kohdussa tapahtunut hormonaalinen muutos, joka aivorakenteiden kautta määrittelee taipumukset ja sijoittumisen seksuaalisuuden leveän skaalan eri kohtiin koko iäksi.”

Tähän on todettava, että jo 1940 -luvun lopulla ja -50 -luvun alussa Albert Kinsey osoitti Yhdysvalloissa poikkeuksellisen laajassa tutkimuksessaan, että suurin osa ihmisistä eivät ole heteroita tai homoja vaan jotakin siltä väliltä eli bi-seksuaaleja. En ole koskaan ymmärtänyt nykyistä homo-hetero kahtiajakoa, koska sille ei ole biologista eikä lääketieteellistä pohjaa. Ihmiset toki mielellään tekevät selkeitä lokerointeja, mutta se ei saa olla pätevä peruste tieteellisesti pohjattomalle kahtia jaolle.

Räsänen kirjoittaa pamfletissaan, kuten Raevaarakin lainasi: ”Huomattava osa lesboista on elänyt aiemmin heteroseksuaalisissa suhteissa. Lesboaktivisti Paula Kuosmanen on todennut artikkelissaan ’Lesboäidit ja lapset=lesboperhe?’: ’Suomessa tyypillisin lesboperhemuoto on uusperhe, jossa lasten biologinen äiti on hankkinut lapsensa perinteisessä heteroliitossa ja vasta myöhemmin perustanut uusperheen toisen lesbon kanssa.’ Jos taipumus voi muuttua heteroseksuaalisuudesta homoseksuaalisuuteen, miksei se voisi muuttua toiseenkin suuntaan? Seksuaalisen identiteetin eheytyminen kohti normaalia heteroseksuaalista tunne-elämää on mahdollista, jos ihminen on itse motivoitunut ja halukas hoitoon.”

Seksuaalinen kirjo on laajempi kuin ns. tavallinen kaduntallaaja ajattelee tai uskaltaa ajatella. Räsäsen kirjoitus, jossa hän lainaa Paula Kuosmasta, on päälaelleen käännetty. Ei kenenkään seksuaalisuus muutu tai parane. Seksuaalisuus on synnynnäinen osa ihmisyyttä ja voi ilmetä eri tavoin eri elämäntilanteissa, mutta kukaan ei MUUTU homoseksuaalista heteroseksuaaliksi tai toisin päin, vaan ihmiset oppivat hyväksymään itsensä sellaisina kuin ovat ja antavat itselleen luvan tuntea seksuaalista vetovoimaa niitä ihmisiä kohtaan, jotka todella kiinnostavat, sukupuoleen katsomatta. Kuten aiemmin totesin, suurin osa meistä on bi-seksuaaleja. Se, että on hankkinut aiemmin lapsia ns. normaalissa heterosuhteessa ei tarkoita sitä, että ihminen olisi kokenut olevansa 100% hetero. Räsäsen lainaamassa Kuosmasen osuudessa ei sanota mitään ihmisen omasta kokemuksesta vaan siitä, miten lapsia on hankittu. Tieteellisesti ottaen homomies voi ihan hyvin harrastaa seksiä naisen kanssa kiihottuneena, vaikka tämä ei hänen luontonsa mukaista olekaan. Ainahan sitä voi kuvitella naisen tilalle toisen miehen. Ylipäätään kiinnitetään liikaa huomiota seksuaalivähemmistöjen seksin harrastamiseen, kun pitäisi puhua heidän oikeuksistaan ihmisinä tulla tunnustetuiksi täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä.

Summa summarum: lääkärinä Räsänen olisi tänä päivänä epäpätevä uskonnollisen vakaumuksensa takia, joka on ristiriidassa lääketieteen kanssa. Oman ryhmänsä kansanedustajana hän toimii kuten odottaa sopii, mutta se ei anna oikeutta polkea muiden ihmisten ihmisoikeuksia. Ei tämän päivän sivistyneessä demokratiassa, jossa poliitikkojen päätösten tulisi olla tieteeseen ja järkeen perustuvia, mutta edelleen asioista päätetään liikaa tunnepohjalta ja vanahanaikaisen kaksijakoisen kasvatuksen perusteella.

Luulenpa että Räsäsen uskottavuutta ei palauta enää mikään. Hän on siinä merkityksessä täysin pilaantunut samaan tapaan kuin sanat voivat pilaantua eräänlaisen tabun kosketuksen tai stigmatisoitumisen kautta.
Räsänen edustaa mennyttä aikaa jolloin uskonto ohjasi lääketiedettä käytti sitä valtansa välineenä ihmisten alistamiseen. Seksuaalivähemmistöjen alistamisen välineenä sitä on parhaiten kirjoittanut Olli Stålströmä väitöskirjassaan Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu (saatavissa verkosta pdf-muodossa: http://www.finnqueer.net/pdf1.html).
Aikana jolloin lääketiedettäkin vaaditaan entistä enemmän nojaamaan tieteelliseen näyttöön ”kliinisen kokemuksen” tai taidon sijaan, Räsäsen edustama joukko on muuttunut äärimmäisen marginaaliseksi. Jopa kollegojensa – kristillisvakaumukselliset lääkärit – hän edustaa marginaalia ja on epäuskottava. Tähän vaikuttaa epäilemättä myös se että vahvoissa ammattikunnissa poliittista intohimoa pidetään tabun tavoin tahraavana, mutta se tuskin yksin Räsäsen alennustilaa selittää.
Ottaessaan keppihevosekseen eheytyksenä tunnetun puoskaroinnin, Räsänen menettää viimeisetkin rippeet uskottavuudestaan, kuten Raevaara hyvin oivaltaa. Ns. ehetysterapiat perustuvat huonoon tieteeseen, jossa tekijän uskonnollinen vakaumus on vääristänyt jo kysymyksen asettelun ja siten peruuttamattomasti mitätöinyt teorian ja tutkimuksen tieteellisen merkityksen. Katrina Lumikallion pro gradu ”Kristillis-psykoanalyyttinen eheytysideologia: Analyysi ei-uskonnollisista argumenteista” ja siitä kansantajuistettu ”Raportti eheytysideologiasta (löytyvät edellä olevan linkin kautta molemmat pdf-muodossa) näyttävät tämän raadollisen historiallisen kehityskulun karusti.
Ehetyspuoskaroinnit onkin lytätty tieteellisesti todella huolella (American Psychologial Associationin ”Report of the APA Task Force on Appropriate Therapeutic Responses to Sexual Orientation” http://www.apa.org/pi/lgbt/resources/sexual-orientation.aspx) ja sen perusteella useat uskonnolliset organisaatiotkin ovat irtisanoutuneet siitä. Tätä taustaa vasten on perin räikeää, että Suomessa näin ei ole tapahtunut. Yksikään ammattiliitto, tieteellinen seura, terveydenhuollon ammattilaisia valvova viranomainen tai uskonnollinen yhteisö ei ole irtisanoutunut tai kieltänyt näitä puoskarointeja Suomessa.
Ranneliike.net paljasti 15 kuukautta sitten, että Sairaanhoitajaliiton suojissa toimii ns. sielunhoitajaterapeutteja, jotka tarjoavat tätä puoskarointia rahaa vastaan väittäen sitä voitavan tehdä jopa Kelan sairausvakuutuksesta korvaamana (uutinen: http://ranneliike.net/teema/salliiko-sairaanhoitajaliitto-homojen-muuttamista-heteroiksi-epailyttavilla-terapioilla?cid=10&aid=5347). Sairaanhoitajaliitto ja Valvira tarttuivat kumpikin asiaan äärimmäisen vastentahtoisesti ja leväperäisesti. Tämä johtuu pitkälle siitä, että Suomessa linjana on sallia ammattilaisille pikku ”mengelöinnit” valvotun virallisen praktiikan ohessa kunhan sitä ei liian räikeästi tarjota virallisella ammattinimikkeellä. Aivan vähäinen tekijä ei ole sekään, että 3/4 suomalaisista jäseninään pitävä Evankelisluterilainen kirkko ei ole koskaan irtisanoutunut ehetyksestä eikä kiellä sitä työntekijöiltään työmuotona.
Minun on helppo kuvitella että monia kristillisdemokraatteja äänestäneitä korpeaa hillittömästi se, että heitä näkyvimmin julkisuudessa edustaa henkilö joka edustaa puolueessakin äärilaitaa. Räsäsellä on valitettavasti puolellaan status quon momentti ja median tarve vastakkain asetteluun jolloin marginaalisin ja naurunalaisinkin poliitikko saa toistuvasti kutsun lähetykseen keskustelemaan ajankohtaisista aiheista – täysin riippumatta kompentenssistaan tai inkompetenssistaan siihen.

Homoja on aina ollut ja tulee olemaan, sillä luonto on monimuotoinen. Lääkärinä R:n tulisi tämä hyväksyä. Uskovat puhuvat kaikkivaltiaasta Jumalasta, mutteivat halua hyväksyä monikirjoa ja sitten he ahdistuvat ja pelästyvät, kun Mooses sanoo homouden olevan kauhistus J:lle. He alkavat esiintyä Jumalan tunnetilan puolesta vartijoina ja kun luonnonkatastofeja sattuu, he löytävät syyksi ihmisten irstailun ja ovat mielissään kuolemista. Onkohan se ihan tervettäkään. Milloinkahan Kristillispuolue julkaisee oppaan, missä on sanottu, millaiset seksitavat ovat Raamatun mukaan sallittuja. Tottahan valtaa pitää käyttää niinkin, että kiellettäisiin oraaliseksi ja tehtäisiin ohjekirja sekä tietenkin kontrollikoneisto. Homosotilaat olivat taistelupareina parhaita, sillä he tappelivat viimeiseen asti kaverin menettämisen pelossa. Aikuiset miehet huvitelkoot miten haluavat ja eikä tule liikaväestöä.

Yksi lähtökohta Räsäsen tieteellisen uskottavuuden arviointiin on perehtyminen lääkärien tutkintorakenteeseen. Takavuosina tutkinto käsitti 16 perusopinnot plus kliinisiä harjoittelujaksoja (joissa opitaan käytäntöä, asenteita + hierarkia) ja yhdestä aineesta aineopinnot sekä jonkinlainen kirjallinen työ, jota lääketieteellisessä tiedekunnassa nimitetään lisensiaatintyöksi. Muissa tiedekunnissa sen voisi kuvitella vastaavan vaikkapa laudaturseminaarin esitelmää. Tämä kuva minulle on tullut. Maisterista enintään on kuitenkin kyse. Ja Räsänen taitaa vielä olla hammaslääkäri; tuttu hammaslääkäri teki ”lisurinsa” yhdessä lukukaudessa, mikä todellisen lisensiaatintutkielman kohdalla on sula mahdottomuus.

Raevaara on itse hiukan samassa omituisessa ”tieteellisessä yleistysluokassa” kuin ministeri Räsänen. Siis jotenkin ”kirjanoppinut” mutta kokematon. Ei ihmisen eli yksilön kohdalla ole aivan noin selviä ”yleispäteviä totuuksia” kuin tytöt olettavat. Tai ministeri ja tohtori olettavat!

Tai miksi juuri nuo ”alkoholia vastustavat” lääkärit saattavat ”määrätä,” jopa vanhoille henkilöille, pienen tuikun aamutuimaan. Eli vodkaa, giniä, whiskyä tai jotakin bitteriä. Oliko se totta, että arkkiatri Ylppö aloitti päivänsä näin – ja eli yli sata vuotta. Eli aineiden vaikutukset ovat yksilöllisiä.

Sisäministerin kohdalla tuo absolutismi särähtää erikoisesti; olin itse kerran ”alkoholistiksi” leimattu, kun kieltäydyin Kepun alaisen Supon ryyppy- ja huorauskemuista. Se ei pystynyt tekemään työtään ja halusi diskreditoida kaikki, jonka sen tiesivät. Onko tilanne yhä sama? Se oli sitä itselleni myös sosialistiseessa Tanskassa, jossa ”alkoholistamista” jatkettiin samoista syistä: valtion sekaantumisesta terrorimurhiin ja petoksiin.

Itse olen havainnut, etenkin Ranskassa eläessäni, että punaviini parantaa hyvää ateriaa, mutten ole koskaan kysynyt asiaa lääkäriltä. Mutta eikö Raamatussakin ryypätty, muutettu jopa vettä viiniksi? Mitä ministeri Räsänen siihen sanoo? Onko vastuullista olla varma kuten hän? Eikö pientä aamutuikkua voisi kokeilla vapaaehtoisessa vanhainkodissa? Vai olisiko se ”synti?”

Ja noissa seksuaalijutuissa, jos ollaan realistisia, voi sanoa kyseessä olevan osin ns. ”tyydyttämisen.” Yksilöjä, etenkin nuoria, voidaan manipuloida ”järjestämällä tyydytyksiä.” Mm. tiedustelun- ja turvallisuuden järjestöt tekevät sitä, jos ne haluavat jonkun kontrollinsa alle, jos tuo ”joku” on kyllin tyhmä. Mitenkähän monta kertaa esim. KGB, IB tai SIS/CIA ovat siinä ”onnistuneet” Helsingissä. Kaupunki kun oli aika täyttä ”seksiagentteja.” Ja ”onnistumisia.”

Näidenkin juttujen ”selvitys” vaatisi muita kuin ”uskonnollisia” tai teologis- tai muita kvasitieteellisiä pohjia. Jotenkin vapisuttaa ajatus, että ministeri Räsänen tai tohtori Raevaara olisivat vastuussa näistä asioista. Kyllä niillä ”muutettiin” seksuaalisia suuntauksia, jopa sitten ajettiin yksilöitä itsemurhiin. Eikö Räsänen – tai Suomen UM – ole koskaan kuullut sellaisesta?

Mielenkiintoisia kannanottoja: -blogisti ei enää usko Räsäseen lääkärinä (niinkuin homousasia olisi lääkärinä toimimisen keskeinen elementti -voin kertoa, että sillä on alle promillen osuus lääkäriopinnoissa)- kommentoija Kirsti-täti arvelee Räsästä hammaslääkäriksi ja puhuu sitten hammaslääkärin ”lisensiaattityöstä” rinnastaen lopuksi tutkinnon maisterintutkintoon!! Taitaa rouva olla itse enintään maisteri, kun kateus on tätä luokkaa. Itse Helsingin Yliopiston lääketieteen linjan koulutuksen läpikäyneensä tiedän siinä lukukausien kestävän tammikuus alusta toukokuun puoliväliin ja alkavan sitten taas elokuun puolivälissä ja opetus oli kurssimuotoista, suureksi osaksi pakollista ryhmäopetusta alkaen klo 8.15 ja päättyen yleensä klo 16 seudussa eli ainakin silloin kun 70-luvun alussa opintoja suorittelin, Räsäsen kanssa olen samaa ikäluokkaa. Eri yliopistoissa on tiettyä lähtövaatimustasojen vaihtelua ja amanuenssuuri kuukausien kestossa eroja. Hgin Yliopistossa tutkintoon sisältyi n. 30 loppuarvosanaa ja tenttejä kaikkiaan n. 150 6 v aikana. Tästä syystä tutkinto on lisensiaattitasoinen ja arvelisimpa että vaativuudessaan ylilttää useimmat muut lisensiaattitutkinnot mennen tullen. Suomenkielen kirjoituskoetta ei nimitetty omassa tiedekunnassani lisensiaattityöksi, se oli vain hyväksytty tai hylätty suomenkielen koe. Eli voitaisiinkohan näissäkin kommenteissa pysyä asiassa tai vaieta sitten kokonaan. Kaunaista mutapainia kun on riittävästi sensaatiolehdissä.

R:n huoli liiallisesta alkosta on paikallaan. Alaikäiset ovat jatkuvas6i päissään monessa paikassa ja myöhempi elämä on alamäkeä. Ryypätään ravintoloissa aamuun eikä jakseta tulla töihin ja poissaolon saikku on muilla nimikkeillä : perheet hajoavat ja huostaanotot kasvavat. Ravintolat arkisin kiinni klo 10. Aamuun asti ei tarvitse roikkua yöjalassa. Ministerin pitäisi tehdä kansan raitistamisohjelma ja alistaa se keskusteluun. Raamatussa läträtään viinin kanssa. Onkohan paloviina ja olut raamatun vastaisia ja mitä ohjeita ministeri haluaisi antaa.

Pari asiatietoa vielä:1) Räsäsellä lääkärimatrikkelin 2002 mukaan LL-tutkinto Helsingin Yliopistosta 1984, hammaslääkäristä puhuminen näin ollen täysin asiatonta (Kirsti-täti). Valviran sivuilta voinee tarkistaa oikeuden toimia laillistettuna lääkärinä 2) Homoseksuaalisuuden osuus kirjassa Achte-Alanen-Tienari: Psykiatria 9 sivua 850 sivusta (1973 painos, jonka itse olen tenttinyt), LL-tutkinnon tentittävät sivumäärät yhteensä n 30 000 sivua eli osuus n. 0.3 promillea. Räsästä kuten muitakaan yleislääkäreitä ei voi pitää tämän asian osalta varteenotettavina nimenomaan lääkärin ammattiin liittyen. Kyllä ne mielipiteet voi katsoa täysin kristiyhteisön äänitorven puheiksi. Pitää lukea psykiatrien mielipiteitä. Mielestäni Räsänen ei kyllä ole tosin korostanutkaan lääketieteellilstä pohjaa näissä kannanotoissaan, vaan tekstien lukijat ovat halunneet tulkita näin. Minkäpä ministeri sille voi, että on tullut suorittaneeksi tuon ihmisen anatomian, fysiologian, lääketieteellisen kemian ja taudinkuvien ym. somaattisen puolen perustutkinnon. Psyyken ongelmiin on jokaisen yleislääkärin syytä olla ottamatta kovin syvällisiä kannanottoja, yleislääkäreiden vastaanotollakin kun heitä käy varsin vähän ja yleensä ohjataan sitten psykiatreille lisäselvityksiin ja hoitoon.Puhumattakaan siitä, jos yleislääkäri onkin toiminut poliitikkona viimeiset 30 vuotta. Todettakoon vielä, että esim. autismista ko. psykiatrin oppikirja mainitsi yhden lauseen verran -kun on olllut niin paljon sitä muutakin, eli myös he psykiatreille suoraan. Yleislääkäreiden käsitykset autismista eivät ole paljon arvoisia. Ehkä tänään tilanne voi olla vähän parempi oppikirjoissa käsittelyn osalta? Maallikoiden pitäisi yleensäkin mielestäni välttää toisten yliopistollisten koulutusalojen arviointia, kun niistä kerran ei ole pätevää omakohtaista tietoa.

En ole lääkäri enkä psykologi, mutta aivan arkikokemuksen perusteella on mielestäni ilmeistä, että ihmisen seksuaalisuus on hyvi moniulotteinen ja monivivahteinen ilmiö. Joku suuntautuu itseään nuorempiin, toinen itseään vanhempiin, kolmas samanikäisiin, ja vain äärimuotoja pidetään ongelmallisina. Yksi ihailee laihoja, toinen lihavia. Ääripäiden väliin mahtuu aina monenlaisia välimuotoja. Miksi näin ei olisi myös homo-hetero-suuntautumisessa. Varmasti on olemasa täyshomoja ja täysheteroja, jotka eivät voi eivätkä haluakaan muuksi muuttua. Mutta varmasti on olemassa, todennäköisesti melko paljonkin, ihmisiä, joilla on suurempi tai pienempi potentiaali molempiin suuntiin. Tunnettu tosiasiahan on esim. vankilamaailmasta se, että sukupuolten ollessa toisistaan eritettyinä tilapäisluontoiset homosuhteet ovat huomattavasti yleisempiä kuin vapaudessa elävien keskuudessa. Tarvetta ambivalenssiproblematiikan läpikäymiseen myös terapeuttisen keskustelun keinoin voi siis todella olla olemassa. Toki terapeutilta vaaditaan herkkyyttä kuunnella, mistä on kulloinkin perimmältään kysymys.

Pertti Jarla, anna anteeksi mutten voi olla lainaamatta erästä kohtausta sieltä Fingerporista päin.

Jotain 7000 vuotta sitten pari Jehovan Jermua kuunteli Taivaan Ukon ohjeita:
’Minä sanon teille:älkää maatko miehenpuolen kanssa niinkuin naisen kanssa maataan!’

Mihin Mooses tai kuka lienee ollut: ’Totisesti, se on tehtävä eri tavalla!!*

Muistaakseni Marylandissa, USA, on edelleen lakiin kirjoitettuna suuseksikielto. Raadat koko päivän työssä, etkä edes vuoteessa pääse vaimostasi nauttimaan, lakia rikkomatta.
Lieneekö laki desuetudo nykyään?
Luulen, ettei lain säätämisen aikoihin yhtään ajateltu että vaimon pimpsan nuoleminen mitenkään fyysisesti vahingoittaisi kumpaakaan session osapuolta. Ei se vahingoittanut silloin eikä vahingoita nytkään.

Lähtökohtana oli ettei Maailma ole mikään leikkipuisto. Tänne on tultu kärsimään, otsa hiesssä jyrsimään näkkäriä. Jos mies hulluna himosta lutkuttelee siellä eukkokullan ukkovarpaiden välissä, saattaisi hetken unohtua se että pääset sinne Taivaaseen vain rukoilemalla ja tekemällä työtä.
Seksi oli sallittua vain jos haluttiin kopioida itseä, sallittiinkohan edes silloin että riisutaan kaikki vaatteet veks? Hetkeäkään ei Hän luoduilleen lomaa Aatteesta anna, jos kristittyjä on uskominen.

Viisaimman kannaoton luin erään sateenkaarikansaan kuuluvan kirjoittelusta.
’Lopettakaa jo se homoudesta kohkaaminen, jättäkää meidät rauhaan!’

Eikö olisi jo se aika, enää ei setaveteraani retuuta Suomen kansaa ominen kummallisine mielipiteineen.
Tunnen vain muutamia homoja, en kuulu piireihin. Ihan arkipäiväisesti olen sitä mieltä että nainen on ihan mukava sellaisenaan, se apu minkä Hän aikoinaan antoi miehelle, Aatamille, kun huomasi ettei Aaatu ollut oikein tyytyväinen elämäänsä. Liekö leiponut handuun siellä Hyvän ja Pahantiedon puun takana?

Ne homot joita tunnen, ovat ihan kelpo kansalaisia kaikin tavoin. Hoitavat hommansa mitä työkseen tekevät, elelevät sen suuremmin kellekään pahaa tekemättä kuten ihmisten kuuluisi elää.
Eikä yksikään ole pyrkinyt haarojeni väliin (äläkä P.R. yritä väittää että sekös sinua rempulaa harmittaa, kaatele itsellesi vain)

Ketä hittoa kiinnostaa onko siellä viltin alla 2 testikkeliä tai 4, tai ei testikkeleitä lainkaan. Jos pitävät toisiaan hyvänä, keneltä se on pois? Eivät ole silloin ainakaan pankkiryöstöä suunnittelemassa tai jakamassa Suomen hyvinvointia persaukisille.

Mutta kyllä Marylandin lakia haluavia on ihan riittämiin…

Eikös homous ole laillista…ainakin meillä? Päivi Räsäsen tulisi käsittää että ”pulinat pois”. Tällaisilla yhden asian persoonilla taitaa vain olla korviensa välissä liian vähän tilaa avarammalle maailmankuvalle. Kun en ole homo, kaihdan ajatusta omalla kohdallani mutta jos jonkun mielestä homona oleminen on mukavaa, niin olkoon sitten. (Onpahan pois kilpailemasta)

Ja samaa mieltä taitavat suomalaiset yleensäkin olla…eihän Pekka Haavistokaan homoutensa takia Niinistölle vaaleissa hävinnyt, Niinistöllä vaan sattui olemaan ylivoimainen kansansuosio jo monet vuodet.

Mielipiteeni uskonnoista on jo tiedossa mutta on pakko vielä huomauttaa että kyllä sellaisissa kodeissa lapsen maailmankuva jää todella kapeaksi.

Ministerinä olevan lääkärin ei tulisi vastoin parempaa tietoa puhua homouden eheytyshoidoista, kun sellainen ei ole mahdollista ihmisessä olevan sukupuolisuuntauksen vuoksi. Se antaa epärehellisen vaikutelman. Vastuullisena poliitikkona hän voisi kertoa, että Raamatun aikoina ei tunnettu homouden syitä, vaikka homous oli hyvin yleistä, ja Raamatun joidenkin kirjojen kirjoittajat ovat esittäneet mielipiteitään paheksumastaan tavasta eikä Raamatussa kaikki kerrottu ole totta.

Tämäkin ns. lääkäri on yhteiskunnan, siis veronmaksajien varoin kalliisti koulutettu. Olisivatkohan yliopistojen lukukausimaksut sittenkin tarpeellisia, jotta nämä pellet (ei ainoa tapaus) edes itse maksaisivat koulutuksensa? (Pentti Tiusanen tuli Eduskunnan riesaksi sentään DDR:n vakoilubudjetin momentilta yx ja kax…)
terv. tm

Luterilaisuuteen perustuvalle uskonvakaumukselle en anna mitään painoarvoa. Suomessa valtionkirkko on yhtä kaukana Jumalasta, kuin itä on lännestä. Jumalalle homous ja lesbous on kauhistus, sanotaan Raamatussa. Ihmisiä jopa lapsia, voidaan johdattaa, houkutella homouteen. Miten muuten monet homomiehet lähestyvät itsepintaisesti heteromiehiä toivoen, että nämä lähtisivät heidän kivaansa. Jani Toivola kiersi Suomen peruskouluja puhumassa seksuaalisista vähemmistöistä, ei se niin kauheaa ole, jos tuntuu niin kokeilkaa. Raamatussa sanotaan, että jos houkuttelee syntiin yhdenkin näistä pienimmistä, on parempi laittaa houkuttelijalle myllynkivi kaulaan ja heittää meren syvyyteen. Vähän varovaisuutta ainakin homouteen, tai lesbouteen yllyttämisessä. Voiko homoudesta parantua? Tarvitseeko homoudesta parantua? Jumala on kaikkivoipa ja anteeksiantava, muuta en siihen sano. Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Olen hetero. Ei ole mukava, kun joku homo yrittää toistuvasti, aina tavattaessa. Ole siinä kohtelias. Vaikka olenkin suvaitsevainen, tekisi mieli kärsään vetää. Sama toisen huomioonottava käyttäytyminen täytyy olla homoilla ja heteroilla. Oma seksuaalisuus on hyvin henkilökohtaista jokaiselle.

Homous ja lesbous eivät ole geneettisesti samasta alkuperästä. Olen lukenut (en jaksa kaivaa viittausta), että homouden (miehillä) aiheuttavaan perimään (geenit) saattaa liittyä naisilla lisääntynyttä hedelmällisýyttä. Nämä geenit eivät kuitenkaan aiheuttaisi lesboutta, vaan päinvastoin suurempaa heteroseksuaalista vireyttä.

Olipa homous/lesbous ”häiriö” tai ei (kuka loppujen lopuksi osaa erotella poikkeamat toisistaan?), niiden esiintymistä pitää käsitellä biologian kautta, ei moraali- tai ideologiakysymyksenä.

Monet biologiset, syntymässä saadut ominaisuudet ovat sellaisia, että niiden kantajat haluavat niistä eroon. Miksei homoudesta voisi aidosti haluta eroon?

Inehmo kirjoitti: ”Miten muuten monet homomiehet lähestyvät itsepintaisesti heteromiehiä toivoen, että nämä lähtisivät heidän kivaansa.”

Tuo on typerää yleistämistä. Tuota samaa sontaa aina jauhetaan, joka paikassa kuinka homot ovat viettelemässä heteroita. Varmasti sellaisiakin homoja on, mutta ihan näin homona voin kertoa, että suurin osa meistä osaa etsiä seuraa muista homoista ilman tarvetta alkaa ”käännyttää” heteroita. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään eroottisesta vetovoimasta samaa sukupuolta kohtaan vaan myös rakkaudesta. Jokainen kuitenkin ymmärtää sen, ettei rakastamaan voida pakottaa.

Tiedän vainoharhaisia ihmisiä, jotka kuvittelevat samaa sukupuolta olevan henkilön ahdistelevan, johtuen siitä, että heillä itsellään on homoseksuaalisia pelkoja. Joku voi helposti käsittää ystävällisyyden osoituksen lähentelyksi. Joten joskus kyse on vaan paranoiasta.

Ihmistä ei voi vietellä kuitenkaan homoksi. Toki aivopesulla ja uhkailemalla ym. rikollisella toiminnalla voidaan saada ihminen käyttäytymään aivan toisella tapaa kuin hän normaalisti käyttäytyisi, mutta tämä koskee kaikkea muutakin kuin vain homoutta. Homo voi käyttäytyä kuin hetero, mennä naimisiin vastakkaista sukupuolta olevan henkilön kanssa ja tehdä lapsia, mutta se ei hänestä heteroa tee. Seksuaalikäyttäytyminen on eri asia kuin itse seksuaalisuus. Heterokin voi esittää homoa olematta kuitenkaan homoseksuaali. Tiedän monia nuoria naisia, jotka pussailevat toisiaan esim. humalassa, mutta ovat silti heterosuhteissa. Kyse voi olla kokeilusta tai pelleilystä, mitä se usein onkin. Mutta mikään eheytys, rukous tai terapia ei homoutta poista. Ex-gay toimintakin perustuu homoseksuaalisesta käyttäytymisestä pidättäytymiseen, mutta se ei muuta homoa heteroksi.

Lapset eivät muutu homoseksuaaleiksi sillä, että heille kerrotaan homoseksuaalisuudesta. Sen sijaan asiallinen valistaminen voi helpottaa monen mielessä pyöriviä kysymyksiä ja vähentää vanhingollista ennakkoluuloista toimintaa. Jos lapsi on syntynyt heteroseksuaaliksi niin sitä hän on riippumatta siitä, vaikka kuinka homoista paasattaisiin. Aivan kuten jos lapsi on homoseksuaali, ei hän muutu heteroksi, vaikka kuinka paasattaisiin heteronormatiivisista arvoista. Suurin osa homoista on kuitenkin kasvaneet heteroperheissä eikä heterovanhempien esimerkki siis estä lasta olemasta homoseksuaali. Kuten homovanhempien esimerkki ei estä lapsen heteroseksuaalisuutta.

Yhteiskunta on kuitenkin vahvasti heteronormatiivinen ja silti homoja on ollut aina ja tulee aina olemaan. Edes natsien suorittamat ”rotupuhdistukset” ja homojen teloitukset eivät kitkeneet pois homoseksuaalisuutta Euroopasta. Syrjintäkään ei homoutta mihinkään hävitä. Sen sijaan se lisää vain pahoinvointia ja masennusta, mitä etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa tulisi pyrkiä vähentämään eikä lisäämään. Valitettavasti kanssaihmiset osaavat ajaa toisiaan tuskan partaalle kateudesta, katkeruudesta, pelosta, tietämättömyydestä ja vihasta edesauttaen siten noidankehää. Siksi minusta, ateismistani huolimatta, kaikkien olisikin hyvä muistaa se tärkein asia mitä Raamatussa opetetaan eli lähimmäisen rakkaus. Jos ihmiset vain osaisivat nähdä elämässä kaikki muutkin värit mustavalkoisen sijaan ja välittäisivät toisistaan riippumatta ihonväristä, seksuaalisuudesta ja muista ominaisuuksista, olisi meillä kaikilla parempi olla. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, koska ilman pimeyttä ei ole valoa.

Uskontoa ei tietenkään missään tapauksessa pidä sekoittaa lääketieteeseen.

Vaikkakin kristinusko taisi alunperin juuri tälläinen uskonto-lääketiedecoctail ollakin. 2000 vuotta sitten kansat, vaikkakin rakastivat puhtautta ylenmäärin, eivät ymmärtäneet bakteriologiasta ja tautien leviämisestä hölkäsen pöläystä. He peseytyivät samoissa vesialtaissa, taudit levisivät ja sairastelu oli yleistä.

Tälläisssa olosuhteissa ”parantajat” arvostettiin kansan keskuudessa korkeaan eliittiin. Muuan Nasaretista kotoisin oleva joutomies kunnostautui mm tälläkin alalla. Mm eräs hänen suurista innovaatioistaan halvaantunutta teeskentelevälle oli ”ota vuoteesi ja kävele”. Se pätee vielä tänäkin päivänä. Eräs suuri lääketieteen keksintö saven hierominen sokean silmiin, en ole tosin löytänyt mainintaa saiko sokea näkönsa.

Kaikeksi onneksi siihenkin aikaan osa ihmisistä oli kehittänyt immuniteetin aikansa sairauksille ja koki näin ollen ”ihmeparantumisen” suuren parantajan hoidossa. Apostolit ovat ”unohtaneet” kertoa niistä jotka eivät parantuneet hyvistä yrityksistä huolimatta.

Jonkinlainen jumaluus ja ”messiaan” arvonimi oli kai ihan paikallaan alansa huippuammattilaiselle.

Jos olisin menossa vastaanotolle ja valittavana olisi toht. Raevaara, toht. Räsänen tai toht. Abdullah, päätöksentekoni ei kestäisi kauan.

Vakavasti puhuen kirjoitti:

”Mielenkiintoisia kannanottoja: -blogisti ei enää usko Räsäseen lääkärinä (niinkuin homousasia olisi lääkärinä toimimisen keskeinen elementti -voin kertoa, että sillä on alle promillen osuus lääkäriopinnoissa)”

”Vakavasti puhuen” missaa minusta pointin. Rauni-Leena Luukkanen on menettänyt minun luottamukseni lääkärinä, vaikka ufosieppauksilla ei ole mitään osuutta lääketieteen opinnoissa.

Jos ihminen pystyy sulkemaan silmänsä yhdeltä lääketieteelliseltä tosiasialta, on kohtalaisen rationaalinen oletus, että niin voi olla monen muunkin tosiasian kohdalla.

Varavoltaire tekee nopeita päätöksiä, mutta on hidas kertomaan niistä muille.
On siis veikattava.

Veikkaan, että valinta on tri Räsänen, jos varavoltairella on halu eheytyä.
Jos kyse on jostain biologisesta ongelmasta, valinta on Raevaara.
Jos ongelma on lääketieteellinen, ja Abdullah on lääketieteen tohtori, valinta osuu häneen.

Näitä luetaan juuri nyt