Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Minun vai sinun suomalaisuus?

Blogit Rajalla 5.5.2015 10:42
Susanna Merikanto-Timonen
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.

passi

Kuinka paljon asetamme kulttuurista painetta sille, millainen kunkin kansallisuuden edustajan kuuluu olla? Voisiko suomalaisuutta määritellä kielen, rehellisyyden, ankeuden sietämisen, työkeskeisyyden, heikon itsetunnon tai jurouden perusteella? Miten sitten ihonväri, saunominen, hiljaisuus tai tunnollisuus kuvailevat suomalaisuutta, vai kuvaavatko?

Suomen rajojen ulkopuolella asuu 1,6 miljoonaa etnisesti suomalaista, osalla on Suomen passi, osalla ei. Osa heistä on asunut jo vuosikymmeniä maailmalla, osa vain lyhyen aikaa. Ulkosuomalainen voi olla suomalaisempi kuin Suomessa asuva, sillä he elävät tavallista arkeaan etnisenä vähemmistönä valtaväestön keskuudessa. Suomaisilla on pääsääntöisesti hyvä maine maailmalla ja tämä on yksi tekijä, joka on edistänyt myös sopeutumista uuteen asuinmaahan.

Uuteen maahan sopeutuessa, on luonteenomaista sekä sopeutumisen kannalta tärkeätä että haluaa vaalia omaa kansallista kulttuuriaan esim. viettämällä suomalaisia juhlapäiviä, syömällä Fazerin sinistä tai rakentamalla saunan.

Pari vuotta sitten kyseltiin Helsingin keskustassa ohikulkijoilta ”Mikä tekee ihmisestä suomalaisen”? Kyselyn tekivät Oulunkylän seurakuntanuoret satunnaisilta ohikulkijoita. Vastaukset olivat moninaisia. Ei ole lukemattomia tapoja olla Suomen kansalainen, mutta on lukemattomia tapoja olla kansallisuudeltaan suomalainen.

Kansallisuus on epämääräisempi identiteettiin liittyvä elementti, jota kehystää oma kokemus suomalaisuudesta ja siitä, mitä muut kansallisuudet ovat ja millaisia asioita niihin liittyy.

Vaalien jälkeisessä keskustelussa on tuotu esiin sitä, minkälainen on ”minun” Suomeni. Keskustelu on jakanut mielipiteitä poliittisen suuntautuneisuuden tai asuinpaikan mukaan. Oletko itse pysähtynyt miettimään sitä, kenellä yleensä on oikeus määritellä sinun tai minun suomalaisuutta? Kenellä on oikeus sanoa olevansa se aito suomalainen? Mikä on suomalaisuuden merkitys tämän päivän globaalissa maailmassa?

Moni yhdistää kansalaisuuden ja kansallisuuden samaksi asiaksi. Jos suomalaisuus määritellään kansalaisuuden mukaan, niin meitä suomalaisia ovat kaikki ne 5471700 Suomen kansalaista, mukaan lukien 300 000 ulkosuomalaista ja vuosittain 9000 uutta kansalaisuuden saanutta henkilöä.

Mitä kansalaisuus virallisesti on? Kansalaisuus tuo Suomessa mukanaan kansalaisoikeuksia että velvollisuuksia kuten äänioikeuden, maanpuolustusvelvollisuuden sekä vapauden valita uskontonsa ja asuinpaikkansa. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä ja niitä voi olla enemmän kuin yksi.

Passi ja asuinpaikka ovat selkeitä määritelmiä, kuten satunnaisten ohikulkijoidenkin vastauksesta ilmeni. Tilastokeskuksen mukaan kansalaisuus on ensinnäkin sama kuin passin myöntämismaa. Toiseksi kansalaisuudella tarkoitetaan jonkin maan kansalaisena olemista.

Jos rajaamme suomalaisuuden asuinpaikkaan ja passiin – kenet rajataan pois? Ulkomaan kansalaisia Suomessa asuu reilu 200 000. Voiko Suomessa asuva ulkomaalainen olla suomalainen? Entä vuosittain Suomeen muuttavat hieman yli 30 000 maahanmuuttajaa, joista kolmannes on Suomeen palaavia ulkosuomalaisia?

Loppujen lopuksi, kuka määrittelee suomalaisuuden? Millaisista asioista koostuu ihminen, joka sinä olet? Ja kuinka suuri osa sinun kokonaisuudestasi on suomalaisuutta? Onhan niin, että jokaisella on oikeus olla juuri sen näköinen ja kokoinen suomalainen kuin on.

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.