Essee

  1. KA 4 Jukka Tarkka: Niinistön linja
    Sauli Niinistön 12-vuotinen presidenttikausi päättyi loppunousuun. Hän sivuutti Venäjän röyhkeyden ja herätti kansalaismielipiteen näkemään turvallisuuden totuudet loukkaamatta demokraattisia oikeuksia. Alkoiko näin syntyä Nato-henkinen Niinistön-Stubbin linja, joka syrjäyttää lopullisesti Kreml-keskeisen Paasikiven-Kekkosen linjan, kysyy Jukka Tarkka esseessään. essee

    Olisiko Suomi ilman Sauli Niinistöä Euroopan yksinäisin valtio supervallan kyljessä?

    13 MIN
  2. KA2 Uuden rautaesiripun varjossa
    Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan putsasi Suomesta Leninin muistomerkit ja museon sekä neuvostovalmisteiset maailmanrauhan puolustajat Hakaniemenrannasta. Aleksanteri II:n patsas seisoo kuitenkin yhä pääkaupungin paraatipaikalla. Asetelma heijastaa Suomen kaksijakoista kokemusta idän ja lännen rajapinnalla. essee

    Uuden rautaesiripun varjossa

    13 MIN
  3. KA 8 Kanava Venäjän ulkomaantiedustelu Pohjolassa
    Euroopan unionista tuli 1990-luvulla suurten voimavarojensa takia Venäjän mielenkiinnon keskeinen kohde. Tiedustelupalvelujen päämääränä oli vaikuttaa unionin politiikkaan. Suomen merkitys tiedustelukohteena korostui EU-jäsenyyden myötä, kirjoittaa Juha-Matti Ritvanen Kanava-lehdessä. Kanava

    Venäjän ulkomaantiedustelu Pohjolassa kylmän sodan jälkeen

    7 MIN
  4. KA 6 Kanava Freud ja Jung
    Sigmund Freud muutti teorioitaan huomattuaan, että terapiassa esiin tulleet traumaattiset muistot saattoivat olla kuvitelmia. Psykoanalyysin suuri käänne antoi terapeuteille vapaat kädet subjektiivisiin­ totuuden tulkintoihin. Carl Gustav Jung oli Freudin keskeinen kannattaja, joka alkoi kyseenalaistaa tämän oppeja. essee

    Psykoanalyysin patriarkat Freud ja Jung – mitä heistä ajatellaan nyt?

    13 MIN
  5. Tarkkaan ottaen esseisti ei ilmaise itseään, vaikka kirjoittaisi kuinka henkilökohtaisella otteella. Hän ilmaisee aina esseeminäänsä, loismaista sivupersoonaansa, kirjoittaa Tommi Melender Parnasso-lehdessä. essee

    Tommi Melenderin kahdeksan periaatetta esseistiikasta

    8 MIN
  6. Kuluvalla vuosisadalla maailmantalous on vaikuttanut japanilaistuvan. Japanin talouden historia 1990-luvulta lähtien tarjoaakin erityisen arvokkaita opetuksia muille länsimaille, kirjoittaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi Kanavassa. essee

    Mitä länsimaat voivat oppia Japanin talouspolitiikasta?

    5 MIN