Käsitteiden kriisi
Trumpilaisuus uhkaa elämämme käsitteellistä perustaa, kirjoittaa filosofi Sami Pihlström.
15
MIN
Ihmiselämä on mitä suurimmassa määrin käsitteiden jäsentämää. Rakennamme yhteiskuntaa ja yleisemminkin maailmaamme käsitteitä luoden, käyttäen ja uudistaen.
Siksi on tunnistettava myös käsitteisiimme kohdistuvia vaaroja, ei vain konkreettisia geopoliittisia, sotilaallisia tai taloudellisia uhkakuvia – niin vakavia kuin ne kaikki ovatkin – ja pohdittava, millaista käsitteiden puolustustyötä sekavassa ajassamme tarvitaan tavanomaisempien puolustusratkaisujen ohella.
Trumpilaisen Maga-ideologian edustajat ja heidän laitaoikeistolaiset eurooppalaiset, suomalaisetkin, hengenheimolaisensa eivät uhkaa yhteiskuntiamme vain suorin käytännön toimin, kuten sallimalla diktaattorien hyötyä hyökkäyssodistaan, rapauttamalla vakiintuneita kansainvälisiä liittolais- ja yhteistyösuhteita, aloittamalla kaikille haitallisia kauppasotia, irtautumalla ympäristönsuojelusta ja ilmastosopimuksista tai lakkauttamalla valtion virastoja ja siten lamauttamalla yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. He uhkaavat – pidemmän päälle ehkä jopa vielä huolestuttavammin – myös elämämme käsitteellistä perustaa.
En tarkoita ensisijaisesti ”kiellettyjen sanojen listojen” kaltaisia absurdeja, ilmeisen orwellilaisia käänteitä presidentti Donald Trumpin hallinnon päätöksissä, vaikka tietenkin esimerkiksi ”diversiteetin” tai ”ilmastonmuutoksen” kaltaisten sanojen karsiminen Yhdysvaltain hallinnon virallisista teksteistä on myös omiaan turmelemaan maailmamme käsitteellistä jäsentämistä.
