Lipposen perintö on johtajuus
Viime vuosikymmenten merkittävin pääministerimme oli Suomen johtava lännettäjä, joka toimi poliittisen pääomansa rajoissa periaatteenaan aina ”niin lähelle kuin mahdollista”.
13
MIN
Teksti on julkaistu alun perin Kanava-lehden numerossa 6/2025. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa julkaistuja tekstejä verkossa.
Paavo Lipposen johtamat kaksi koalitiota on nostettu poikkeuksetta kärkeen, kun on kysytty asiantuntijoilta arvioita Suomea viime vuosikymmeninä johtaneista hallituksista. Kun kysyy tekoälyltä, ketkä ovat olleet kaikkien aikojen merkittävimmät Suomen pääministerit, ponnahtavat ruudulle nimet Ryti, Paasikivi, Kekkonen ja Lipponen.
Aivan viimeksi syvällistä analyysiä Lipposen pääministerikausista on julkaissut Lipponen itse. Hänen muistelmiensa kolmas osa ilmestyi toukokuussa WSOY:n kustantamana otsikolla Valtionhoitaja. Vaikka kirja on itseriittoinen ja paikoin jopa toverikaunainen, se tarjoaa paljon aineksia myös kirjoittajan valtavuosien 1995–2003 sisällölliseen tarkasteluun.
Lipponen pysyy asemassaan aikojemme merkittävimpänä pääministerinä muistelmistaan huolimatta. Ei ole erimielisyyttä siitä, että noina vuosina valtioneuvoston pöydän päässä istui iso poliitikko – eikä siitä, että hän oli erityisesti keskeinen suomalaisen Eurooppa-politiikan arkkitehti. Näkemykset vaihtelevat lähinnä hänen johtamistavastaan, päätöstensä oikeasuuntaisuudesta ja tavoitteidensa järkevyydestä.
