Voiko Eurooppa pelastaa ihmisoikeudet?
Eurooppa saattaa joutua uudelleenarvioimaan tapansa ymmärtää ihmisoikeudet ja siinä samalla oman asemansa, kirjoittaa Tapio Wallenius.
11
MIN
Essee on julkaistu ensi kertaa Kanavassa 8/2025.
Donald Trumpin uudelleenvalinnan jälkeen Euroopassa on herätty vaatimaan maanosaa johtamaan ihmisoikeuksien globaalia puolustamista, koska Yhdysvallat näyttää pettäneen asian ja vajonneen transaktionaaliseen omien etujensa varjeluun. Maan lähetystöt ovat saaneet ohjeet olla puuttumatta isäntämaiden yhteiskunnalliseen kehitykseen.
Vierailullaan ihmisoikeusrikkomuksista kritisoidussa Saudi-Arabiassa toukokuussa presidentti Trump suorastaan pilkkasi edeltäjiensä yrityksiä vaikuttaa maan tilanteeseen. Samaan aikaan YK, ihmisoikeusinstituutioiden kotipesä, ennestään heikko ja hajaantunut, saattaa lähivuosina kohdata aidon eksistentiaalisen kriisin suurvaltablokkien ja etelän ja pohjoisen välisissä ristiriidoissa. Euroopan näkökulmasta ihmisoikeudet ja kansainvälinen sopimusjärjestelmä ovat uhattuina.
Mutta onko Euroopasta pelastamaan ihmisoikeudet?
Ainakin se kokee sopivansa tehtävään.
