Talvisodan yksimielisyyden tausta
Suomalaiset menivät talvisotaan yksimielisinä, vaikka taustalla oli sisällissodan haavat. Professori Timo Soikkanen jäljittää syitä yhtenäisyydelle.
9
MIN
Teksti on julkaistu ensi kertaa Kanavassa 2/2025. Kanava on mielipidelehti, jonka kirjoitukset edustavat kirjoittajan omaa näkemystä.
Talvisodan yksimielisyyden ”ihmettä” pohjustivat ensi sijassa elintason nopea nousu, suurvaltojen pääseminen ”veren makuun” ja hallituksen kokoaminen punaisten ja valkoisten välisen vanhan jakolinjan yli. Vuonna 1918 suomalaiset kävivät verisen sisällissodan. Taistelut, teloitukset ja vankileirit jättivät vihan, joka jakoi kansakunnan jyrkästi vastakkaisiin leireihin. Kuitenkin vain parikymmentä vuotta myöhemmin sama kansa astui talvisotaan yksimielisenä.
Talvisodan yksimielisyys korostuu, kun joudutaan toteamaan, etteivät menneet 20 vuotta (1919–1939) olleet kokonaisuudessaan eheytymisen aikaa. 1930-luvun alun suuri talouslama ja oikeistoradikalismin nousu repivät auki sisällissodan haavat. Silti lapuanliikkeestä, kyydityksistä, talouslamasta ja Mäntsälän kapinasta huolimatta talvisotaan meni yksimielinen kansakunta. Ajan lyhyys korosti aikalaisten kokemusta ”ihmeenä”. Oliko kyse ihmeestä? Seuraavassa jäljitämme eheytymisen juuria.
