Tarinoita tieteestä

Tiina Raevaara kirjoitti SK:n tiedeblogia 14 vuotta. Sinä aikana hän ehti itsekin oppia yhtä sun toista – paitsi tieteestä myös ihmisluonnosta.

essee
Teksti
Tiina Raevaara
Kuvitus
Viivi Saarinen
9 MIN

Koskaan ei voi tietää, milloin sähköpostilaatikkoon kilahtaa meili, joka muuttaa elämän.

Minulle niin kävi elokuussa 2011. ”Menen suoraan asiaan: olisiko sinulla halua ja mahdollisuutta alkaa Suomen Kuvalehden nettisivuston tiedeaiheisen blogin pitäjäksi?” lehden verkkotuottaja kysyi.

Olin tuolloin urani alussa oleva kirjailija, julkaissut kaksi kaunokirjaa ja yhden tietokirjan – se kertoi koiran evoluutiosta. Olin väitellyt perinnöllisyystieteestä kuusi vuotta aiemmin mutta jättänyt tutkimusmaailman kirjoittamisen vuoksi. Kokemusta ja elantoa olin hankkinut tekemällä tiedettä popularisoivia lehtijuttuja sekä senttailemalla kirjakritiikkejä pienlehtiin.

Vuoden alussa olin kokenut jo pari menestyksen raapaisua: ensin minua oli pyydetty Suomen Luonnon kolumnistiksi ja sitten novellikokoelmani oli voittanut Runebergin kirjallisuuspalkinnon.