Vihan monet muodot

Viha selittää monia yhteiskuntamme kipupisteitä. Jo siksi meidän kannattaisi pyrkiä ymmärtämään sen luonnetta paremmin, kirjoittaa filosofian tohtori Jani Sinokki Kanava-lehdessä.

essee
Teksti
Jani Sinokki
12 MIN

Viha on yksi keskeisistä ihmisiä ohjaavista motiiveista, mutta sen luonnetta ymmärretään silti yllättävän huonosti. Erityisesti nykymaailman negatiivisimpien ilmiöiden ymmärtäminen edellyttää juuri vihan kaltaisten kokonaisvaltaisten mielentilojen ja asenteiden parempaa ymmärrystä.

Vihapuhe, vihaa ruokkiva propaganda ja vihan motivoimat rikokset ovat säännönmukaisesti edeltäneet kansanmurhia. Vihapuheen lisääntyminen sosiaalisessa mediassa ennustaa vahvasti fyysisten viharikosten määrän kasvua.

Myös Donald Trumpin Yhdysvalloissa vähemmistöihin kohdistaman vihamielisen retoriikan on havaittu lisänneen noihin vähemmistöihin kohdistuneita viharikoksia merkittävästi. Vihaan usein liittyvien kaunan ja alemmuuden psykologia selittää poliittisen populismin vetovoimaa niin politiikan oikealla kuin vasemmallakin laidalla.