Tämä ei ole juutalaisuutta
Jussi Hanhivaara kääntyi nuorena juutalaisuuteen ja luki metritolkulla holokaustikirjallisuutta. Hänellä on ehdotus Lähi-idän rauhoittamiseksi.
15
MIN
Tein elämäni suunnan muuttaneen ratkaisun noin neljännesvuosisata sitten. Juutalaisuuteen kääntymisen oheistuotteena muodostui jonkinasteinen tunneside Israelin valtioon. Tarkemmin sanottuna siihen valtioon, joka se oli niihin aikoihin, sillä vaikka se ei ollut täydellinen silloinkaan, jokin tuntuu muuttuneen pysyvästi parin viime vuoden aikana.
Niin surullista kuin se onkin, tuo suhde tuntuu katkenneen. Yhtäältä haluaisin yhä kyetä tukemaan Israelia ja toisaalta koen sen mahdottomaksi. Israel ei ole maa, joka edustaisi juutalaisuutta, johon käännyin.
Tähän on tietysti syytä lisätä, että sekulaarina valtiona Israel ei edusta eikä määritä juutalaisuutta (mikä kuuluu rabbinaateille), mutta sen merkitys juutalaisuudelle on niin keskeinen, ettei se voi olla vaikuttamatta siihen, mihin suuntaan juutalaisuus kehittyy ja miten siitä keskustellaan.
Ainoa, mitä sen suhteen koen voivani tällä hetkellä tehdä, on osallistua keskusteluun.
Kesäkuussa Tukholmassa asuva israelilainen Haaretz-lehden toimittaja David Stavrou kirjoitti Svenska Dagbladetissa (23.6.), että kaikkine synteineen Israel on juutalaiselle maailmalle edelleen osa ratkaisua, ei osa ongelmaa. Kirjoitus oli vastine ruotsinjuutalaisen kirjailijan ja toimittajan Göran Rosenbergin haastatteluun, jossa tämä katsoi Israelin ajaneen muiden maiden juutalaiset eksistentiaaliseen kriisiin. Rosenbergin mukaan Israel on aiheuttanut kuilun juutalaisvaltion ja muissa maissa asuvien juutalaisten välille.
Stavrou otti käyttöön järeät keinot puolustaessaan Israelin hallituksen toimia. ”Ongelma”, hän sanoo, ei ole Israel vaan ”Auschwitz”.
Stavroun mukaan Gazan sota täytyy nähdä Lähi-itää laajemmassa kontekstissa, johon sisältyy erottamattomana osana Euroopassa toisen maailmansodan aikana juutalaisiin kohdistettu kansanmurha, jonka yhtenä tapahtumapaikkana toimi ja kuuluisimmaksi symboliksi nousi pahamaineinen keskitysleiri Etelä-Puolassa.
Rosenberg kirjoitti Expressenissä julkaistussa vastineessaan (25.6.), että Stavrou käyttää holokaustin muistoa väärin ja ehkäisee siten avointa keskustelua siitä, mitä on olla juutalainen Gazan tapahtumien jälkeisessä maailmassa.
