Sauli Niinistön 12-vuotinen presidenttikausi päättyi loppunousuun. Hän sivuutti Venäjän röyhkeyden ja herätti kansalaismielipiteen näkemään turvallisuuden totuudet loukkaamatta demokraattisia oikeuksia. Alkoiko näin syntyä Nato-henkinen Niinistön-Stubbin linja, joka syrjäyttää lopullisesti Kreml-keskeisen Paasikiven-Kekkosen linjan, kysyy Jukka Tarkka esseessään.essee
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan putsasi Suomesta Leninin muistomerkit ja museon sekä neuvostovalmisteiset maailmanrauhan puolustajat Hakaniemenrannasta. Aleksanteri II:n patsas seisoo kuitenkin yhä pääkaupungin paraatipaikalla. Asetelma heijastaa Suomen kaksijakoista kokemusta idän ja lännen rajapinnalla.essee
Suomalaiset menivät talvisotaan yksimielisinä, vaikka taustalla oli sisällissodan haavat. Professori Timo Soikkanen jäljittää syitä yhtenäisyydelle.talvisota
Mauno Koivistosta tuli 1960-luvun lopulla kansansuosikki. Hän ei ollut luonnonlahjakkuus vaan huolellisesti julkisuuteen valmistautunut mediapoliitikko, kirjoittaa Tapio Bergholm uudessa Koivisto-elämäkerrassa. SK julkaisee kirjasta otteen.kirjaote
Jäljet erikoisesta lomakylähankkeesta Pohjois-Savossa johtivat lopulta Venäjän vallan sisäpiireihin. SK julkaisee otteen Outi Salovaaran tietokirjasta Ruplaruhtinaat.kirjaote