Mitä Belgia pelkää?

Lokakuussa Kauppalehti otsikoi, että ”Belgia pelkää Venäjän kostoa”. Muut EU-maat olisivat halunneet lainata Venäjän keskuspankin varat, 180 miljardia, belgialaisesta arvopaperikeskus Euroclearista Ukrainalle. Ukraina voisi maksaa takaisin, jos se saisi Venäjältä joskus sotakorvauksia.

Belgia kuitenkin vastustaa. Se ”pelkää”. Mutta mitä, Venäjän hyökkäystäkö? Ei suinkaan. Suomen Belgian-suurlähettiläs Jouko Leinonen sanoo, että pelon sijaan vallitseva tunne on ehkä ärtymys. Hänestä Bel­gian argumentit on ymmärretty osittain väärin.

Belgiassa tehtyjen oikeudellisten selvitysten mukaan Venäjän varojen käyttö olisi yksiselitteisesti laitonta.

”Ei löydetty aukotonta tapaa käyttää toisen suvereenin valtion varoja”, Leinonen sanoo.

Kansallisen ja EU-lain lisäksi Belgiaa velvoittaa kahdenvälinen investointisopimus Venäjän kanssa.

Venäjä voisi kostaa takavarikoimalla belgialaisia varoja Venäjällä. Lisäksi se voisi haastaa Euroclearin oikeuteen Belgian tai Venäjän oikeudessa. Venäjä saattaisi hyvinkin voittaa. Silloin Euroclear voitaisiin velvoittaa maksamaan miljardit takaisin. Päälle voisi tulla vielä muita korvauksia.

Kuka silloin päästäisi pälkähästä Euroclearin, Belgian veronmaksajatko? 180 miljardia on kolmasosa Belgian bruttokansantuotteesta.

”Kuka valtionjohtaja ottaisi tuollaisen riskin?” Leinonen kysyy.

Belgiaa huolettavat myös muun maailman ­reaktiot. Jos Eurooppa ”rupeaisi Robin Hoodiksi” ja alkaisi laittomasti lainata toisten valtioiden rahaa hyviksi katsomiinsa tarkoituksiin, luottamus eurooppalaisiin rahoituslaitoksiin voisi horjua.

Mikään ei estäisi esimerkiksi Kiinaa viemästä arvokkaita sijoituksiaan pois.

Belgiaa ärsyttää sekin, että Venäjän varoja on muissakin EU-maissa , kuten Saksassa ja Ranskassa – tosin vähemmän. Niiden lainaamisesta Ukrainalle ei juuri puhuttu.

”Se, että niitä varoja on enemmän, ei oikein kelvannut täällä argumentiksi.”