Ei ole kasvanut – vai onko?

Eräänlaiseksi suomalaisen talouskurjuuden tiivistelmälauseeksi on noussut se, että Suomen talous ei ole kasvanut – hieman puhujasta riip­puen – 16, 17, 18 tai 20 vuoteen.

Räväkän nollakasvualoituksen jälkeen talouspuhujan on helppo siirtyä vaatimaan, että Suomessa on innovoitava enemmän, tehtävä enemmän töitä, alennettava verotusta enemmän tai yritettävä enemmän.

Väite nollakasvusta on tehokas, mutta onko se totta?

Bruttokansantuote on yleisesti hyväksytty kansantalouden mittatikku. Osuva mittari talouden koolle on niin sanottu volyymikorjattu bkt-luku. Siitä on siivottu pois hintojen nousun vaikutus, eli vuosia voidaan vertailla keskenään.

Sen mukaan Suomen talouden koko oli vuonna 2025 runsaat 281 miljardia euroa.

Yleensä Suomen kasvuongelmien ajatellaan alkaneen vuoden 2008 finanssikriisistä. Silloin bruttokansantuote oli runsaat 272 miljardia euroa. Bruttokansantuote on kasvanut noin kolme prosenttia 17 vuodessa. Monessa maassa­ kasvu on kolme prosenttia vuodessa. Talous on silti kasvanut.

Bkt-mittaristosta löytyy luku, jonka perusteella voidaan sanoa, että Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen.

Se on bkt asukasta kohden. Tällä numerolla ei yleensä mitata talouden kokoa, vaan se on maan asukkaiden elintason karkea mittari.

Napsutellaan luvut esiin. Vuonna 2008 bruttokansantuote henkeä kohden oli 41 784 euroa, vuonna 2025 taas 40 480 euroa.

Pieneneminen ei johdu siitä, että talous ei olisi kasvanut. Se on, tosin mitättömän vähän.

Lasku johtuu siitä, että Suomen asukasluku on 17 vuodessa kasvanut enemmän kuin talous. Eli kun bkt jaetaan asukasta kohden, päädytään pienenevään lukuun.

Harva kuitenkaan haluaa aloittaa talouskriisipuheenvuoronsa näin: Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen mitattuna bkt:llä henkeä kohden, kun volyymisarja hintakorjataan vertailuvuoteen 2010.