Kannustiko raha lähtemään maasta?

Orpon hallituksen ensimmäisiä päätöksiä oli uudistaa rahallista tukea, jolla Suomi kannustaa turvapaikanhakijoita palaamaan kotimaahansa.

Tuesta pyrittiin tekemään aiempaa houkuttelevampi. Vuoden 2024 alusta alkaen vapaaehtoisesta paluusta maksettava avustus nousi 5 300 euroon, kun summa aiemmin oli 5 000 euroa.

Olennaisempi muutos oli tuen porrastus. Korkeampi avustus maksetaan vain, jos sitä haetaan 30 päivän sisällä turvapaikkahakemuksen perumisesta tai kielteisen päätöksen saamisesta. Kuukauden jälkeen summa putoaa 2 450 euroon.

Kannustin vaikutti toimivan. Vuonna 2023 vapaaehtoisen paluun tukea maksettiin 181 henkilölle. Seuraavana vuonna määrä nousi yli 70 prosentilla 313 henkilöön.

Sitten kehitys kääntyi. Vuonna 2025 määrä putosi lähelle aiempaa tasoa: järjestelmää käytti enää 216 ihmistä.

Selvästi eniten palaajia oli Venäjälle: 56 ihmistä. Seuraavaksi yleisimmät paluumaat olivat Irak (25), Turkki (22), Kolumbia (22) ja Georgia (15).

Maahanmuuttoviraston (Migri) vastaanottopalveluiden osaston johtaja Elina Nurmi kertoo, että avustussumma ei yksinään määritä paluuhalukkuutta.

Siihen vaikuttavat olennaisesti myös palaajan henkilökohtainen tilanne ja yleinen geopoliittinen tilanne.

”Palaajamäärien laskuun vuonna 2025 ovat vaikuttaneet keskeisesti muun muassa kansainvälisen suojelun hakemusten määrän lasku sekä Lähi-idän epävakaa tilanne”, Nurmi sanoo.

Migri olettaa, että tänä vuonna avustusta saavien määrä jälleen kasvaa. Vuoden puoliväliin mennessä mahdollisuuteen on tukeutunut 133 ihmistä.

Avustusta ei myönnetä käteisenä, vaan lähtökohtaisesti kyseessä on tarvikkeiden tai peruspalveluiden hankintaan tarjottu hyödyketuki.

Tuen järjestää YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM sen jälkeen, kun henkilö on palannut kotimaahansa.