Onko Kuulla pimeä takapuoli?

Artemis II -kuulennolla koitti odotettu hetki 7. huhtikuuta. Kun avaruusalus eteni aamuyöstä Suomen aikaa Kuun taakse, radiosignaali katosi ja samalla astronauttien yhteys Maahan katkesi noin 40 minuutiksi.

Helsingin Sanomat otsikoi: ”Astronautit kiersivät Kuun pimeän puolen onnistuneesti”. Myös Ilta-Sanomat ja Iltalehti uutisoivat Kuun ”pimeän puolen” kiertämisestä.

Maasta emme näe koskaan Kuun toista puolta. Syy on se, että Kuu pyörähtää oman akselinsa ympäri samassa ajassa missä se kiertää Maan.

Mutta ei Kuun toinen puoli ole mikään pimeä puoli.

Tästä virheellisestä käsityksestä kirjoitti planeettageologi ja kraatteritutkija Teemu Öhman tähtitieteellisen seuran Ursan blogissa vuonna 2022.

”(- -) kuukauden aikana Kuun molemmat puoliskot saavat ihan yhtäläisen määrän valoa, eikä mitään ’pimeää puolta’ voi Kuussa olla olemassa.”

Puhe Kuun ”takapuolesta” kuulostaa tähtitieteilijän korvaan vulgaarilta, ”kääntöpuoli” vähättelevältä. ”Maahan näkymätön puoli” on taas kömpelö ilmaus.

Kuulla on ”päiväpuoli” ja ”yöpuoli”, mutta ne muuttuvat Auringon sijainnin mukaan.

Asiantuntija suosii käsitteitä ”lähipuoli” ja ”etäpuoli”.

”Lähipuoli on meitä lähellä sekä meille tuttu ja läheinen. Etäpuoli on etäällä ja meille etäisemmäksi jäänyt”, Öhman kuvasi ”Kraatterin reunalta” -blogissaan.

Termit vastaavat myös englanninkielisiä sanoja nearside ja farside. Near tarkoittaa lähellä, far kaukana tai etäällä.

Mitä Orion-aluksen neljä astronauttia sitten näkivät Kuun etäpuolella?

Meteoroidien törmäysten synnyttämiä välähdyksiä ja kraattereita ja altaita.

”Se (maisema) näyttää oi­keas­taan lampunvarjostimelta, jossa on pieniä neulanreikiä ja valo paistaa niiden läpi,” astronautti Christina Koch kuvasi.

Ohilento oli ensimmäinen sitten vuoden 1970, jolloin Apollo 13:n miehistö pääsi katsomaan Kuun kaukaisemmalle puolelle.