Suuria suunnitelmia

Kun Google ilmoittaa investoivansa parin seuraavan vuoden aikana 13 miljardia Suomeen, ovat poliitikot ja kunnanjohtajat yhtä hymyä. Ylisanoja ei säästellä.

Onhan se hienoa, että pääomaköyhään Suomeen sentään joku viitsii investoida.

Todellisuudessa suurin syy Googlen datakeskusinvestoinneille löytyy Suomen olosuhteista, ei niinkään Petteri Orpon (kok) hallituksen taituruudesta tai kunnanjohtajien erinomaisuudesta.

Suomen viileä sää on erittäin otollinen datakeskusten energiatehokkuudelle ja sitä kautta myös kustannuksille. Lisäksi Suomeen on rakennettu systemaattisesti sähkönsiirtoverkkoa, uusiutuvaa energiantuotantoa ja lisää ydinvoimaa.

Sähkön hinta on Euroopan halvinta, mikä osaltaan on ohjannut Googlen miljardi-investointia juuri Suomeen.

Myös suomalainen byrokratia ja viranomaisten osaaminen on kaikesta haukkumisesta huolimatta suhteellisen jouhevaa. Luvat tehdassaleille saadaan eteenpäin vikkelästi ja ympäristönvaikutusarvioinnit tehdään joka tapauksessa.

Seuraavan parin vuoden aikana datakeskuksia ja niiden laajennuksia tehdään Haminaan, Muhokselle, Vaalaan ja Kajaaniin. Investoinnit kohdistuvat paikkakunnille, joille varma kiinteistövero ja rakennusvaiheen ”pöhinä” tuovat rahaa.

Silti pikkukuntien ei kannata lähteä rakentamaan uusia päiväkoteja ja uimahalleja Googlen varaan, sillä työllisyysvaikutus voi olla erittäin lyhyt ja osaajat tulevat paikkakunnille todennäköisesti jostain muualta.

Google on kertonut, että se työllistää jopa 7 000 ihmistä, kun datakeskukset ovat valmiit. Lupausta voi pitää ruusuisena, sillä Google investoi vuonna 2009 Haminaan noin 4,5 miljardia euroa ja eri mediatietojen mukaan yhtiö työllistää noin 500 ihmistä Suomessa.

Kolminkertainen investointi tuskin tuo yli 12-kertaista työllisyysvaikutusta.

Todellisesta työllisyysvaikutuksesta ei ole kenelläkään tarkkaa tietoa. Tuskin edes Googlella. Toki jos pysyviä työpaikkoja syntyisi Haminaan, Muhokselle, Vaalaan ja Kajaaniin edes puolet ilmoitetusta, olisi sekin eteenpäin Suomen surkeassa työllisyystilanteessa.

Rakennusvaiheessa työllisyysvaikutukset ovat tietysti merkittävät, jopa 37 000 työntekijää. On kuitenkin muistettava, kuka rakennusurakoita voittaa ja mihin rahat valuvat. Iso osa suurista rakennusyhtiöistä on ulkomaisessa omistuksessa ja Suomessa käy myös eri maista työntekijöitä, pääosin Baltian maista.

Pitkään jatkunut rakennusalan taantuma on myös heikentänyt rakennusalan osaamista, kun työntekijät ovat etsineet töitä muilta aloilta.

Lisäksi 13 miljardin euron investoinnista todennäköisesti yli puolet menee Aasiaan, sillä datakeskusten mikrosirut ja puolijohteet valmistetaan pääosin esimerkiksi Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Suomi ei hyödy näistä toimituksista käytännössä mitenkään.

Google-investoinnin yksi merkittävimmistä hyötyjistä on valtion suuromistuksessa oleva energiayhtiö Fortum.

Google kertoi ostavansa 22 vuoden sopimuksella jopa 50 prosenttia Loviisan ydinvoimalaitoksen kapasiteetista. Käytännössä sopimus nostaa voimalan kannattavuutta ja Fortum voi nostaa laitoksen tuotantoa ja käyttöikää.

Sähkön ostamisen lisäksi yhtiöt solmivat aiesopimuksen, jonka tavoitteena on selvittää kokonaan uuden ydinvoimalan rakentamista Loviisaan. Tämä kuitenkin on vasta alkuvaiheen sopimus ja uutta ydinvoimalaa voidaan odottaa aikaisintaan reilun kymmenen vuoden kuluttua.

Sijoittajat innostuivat Googlen ja Fortumin yhteistyöstä niin paljon, että Helsingin pörssissä Fortumin osake nousi uutisen jälkeen yli 15 prosenttia. Valtion lisäksi Google-investoinnista kiittävätkin noin 200 000 suomalaista piensijoittajaa.

Googlen investoinnit nostavat väistämättä sähkön kysyntää. Ehkä siksi yhtiö tyynnyttelee suurimpia kuluttajapelkoja aloittamalla kunnallisia energiahankkeita, joissa ei unohdeta ”pientä ihmistä”.

Hankkeissa luvataan tukea muun maussa pienituloisia kotitalouksia aurinkopaneeli- ja lämpöpumppuasennuksissa sekä parantaa kuntien julkisten rakennusten energiatehokkuutta.

Aikoopa Google jopa uudistaa hiihto- ja ulkoilureittien valaistuksia datakeskuskunnissaan. Googlen johto näyttääkin tarkkaan pohtineen, miten sen jättimäiset hankkeet saavat maksimaalisen hyväksynnän paikkakunnilla ja valtakunnan tasolla.

Lisäksi Google on tehnyt uusia maatuulivoimaa koskevia sopimuksia Pohjanmaalle, jossa pitäisi tuulla tasaisen varmasti.

Sopimusten myötä Googlen maatuulivoimakapasiteetin kokonaismäärä nousee 629 megawattiin, mikä tarkoittaa noin sataa uutta tuulivoimalaa, tehosta riippuen.

Datakeskusten sähköntarve on kuitenkin niin iso, etteivät sadatkaan tuulivoimalat tule sitä kattamaan. Pelkät Google-investoinnit voivat nostaa sähkönkulutusta Suomessa peräti 13 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna.

Tähän kun lisätään kaikki muut datakeskushankkeet ja perusteollisuuden vetyhankkeet, jotka tarvitsevat valtavasti sähköä, on selvää, että sähkön kysyntä tulee lisääntymään Suomessa niin paljon, että energiasta voi tulla jopa pulaa.

Kotitalouksien kannalta tilanne onkin epäkiitollinen. Nyt vain toivotaan, että sähköntuotantoa rakentuu Suomeen tasaisen vauhdikkaasti ja muuallakin Euroopassa energiahankkeet etenisivät, mikä pitäisi sähkön markkinahinnan aisoissa.