Nato

  1. KA 4 Jukka Tarkka: Niinistön linja
    Sauli Niinistön 12-vuotinen presidenttikausi päättyi loppunousuun. Hän sivuutti Venäjän röyhkeyden ja herätti kansalaismielipiteen näkemään turvallisuuden totuudet loukkaamatta demokraattisia oikeuksia. Alkoiko näin syntyä Nato-henkinen Niinistön-Stubbin linja, joka syrjäyttää lopullisesti Kreml-keskeisen Paasikiven-Kekkosen linjan, kysyy Jukka Tarkka esseessään. essee

    Olisiko Suomi ilman Sauli Niinistöä Euroopan yksinäisin valtio supervallan kyljessä?

    13 MIN
  2. Donald Trumpin valmius heittää Ukraina bussin alle on vakava viesti siitä, että näin voi käydä myös Suomelle. Natosta on kuitenkin hyötyä kansalliselle puolustuksellemme, kunhan emme mene mukaan provokatorisimpiin ydinsotaharjoituksiin ja muihin ylilyönteihin, joista meillä on oikeus ja mahdollisuus pysyä erossa, kirjoittaa Erkki Tuomioja mielipidekirjoituksessaan. Nato

    Erkki Tuomioja: Sinisilmäisen Nato-uskon aika on ohi

    10 MIN
  3. ydinasepelote
    Suomen puolustaminen ei edellytä turvautumista ydinaseiden käyttöön tai niiden varastointiin maamme alueelle. Turvallisuutemme on perustuttava ydinaseriippuvuuden vähentämiseen ja maanpuolustuksen tavanomaiseen puolustuskykyyn, kirjoittaa Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasstrategian dosentti Mika Kerttunen. essee

    Ydinasepelote ei tee Suomen puolustuksesta uskottavampaa

    7 MIN
  4. Suomen ratkaisu liittyä Natoon merkitsi neljännen tasavallan alkua. Neljännessä tasavallassa teemme ulkopolitiikkaamme edelleen osana Euroopan unionia, mutta turvallisuutta rakennamme yhteistyössä EU:n, Naton ja Yhdysvaltojen kanssa. Globaalien ongelmien – väestökehityksen, ilmastokriisin ja luontokadon – ratkaisemiseksi tarvitsemme edelleen vahvaa globaalia yhteistyötä. Kanava

    Pekka Haavisto Kanavassa: Suomen liittyminen Natoon merkitsi neljännen tasavallan alkua

    10 MIN