Tyhjiä uhkauksia

Venäjä on asettanut Ukrainan sotilaallista tukemista koskevia ”punaisia viivoja”, joiden ylittäminen voi johtaa hirvittäviin seurauksiin. Nato-maat ovat uhmanneet kieltoja toistuvasti. Silti sota ei ole laajentunut eikä ydinaseiskua ole nähty.

Ukrainan sota
Teksti
Jukka Heinonen
9 MIN

Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin vastasi toimittajan kysymykseen Moskovassa 13. syyskuuta, hän esitti asiansa hillitysti ja huolella artikuloiden: Nato-maat ja Venäjä voivat kohta olla keskenään sodassa.

Päivää aiemmin Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken oli vihjaissut, että Valkoinen talo saattaisi sallia Ukrainan iskut pitkän kantaman ohjuksilla sotilaskohteisiin Venäjällä. Britannian pääministerin Keir Starmerin ja Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin oli määrä neuvotella asiasta vielä samana päivänä.

Yhdysvallat on lahjoittanut Ukrainalle Atacms-järjestelmän, jolla voi ampua ohjuksia 300 kilometrin päähän, mutta vaatinut ukrainalaisia käyttämään sitä vain omassa maassaan. Britannia on asettanut lähes yhtä tehokkaille Storm Shadows -ohjuksilleen saman ehdon.

Ukrainalle lupa tehdä kaukoiskuja Venäjälle olisi tärkeä muun muassa siksi, että Venäjä on aiheuttanut sodassa valtavaa tuhoa hävittäjistä etäältä ammutuilla liukupommeilla. Niitä laukaistaan satoja viikoittain eivätkä ukrainalaiset pysty torjumaan kaikkia. Ukraina haluaisi iskeä venäläishävittäjiin rajan toisella puolella jo ennen kuin ne lähtevät pommituslennoille.