Venyykö maanpuolustustahto Nato-Suomen tarpeisiin?
Reservistä lähtemistä perustellaan nyt tyytymättömyydellä Nato-liittoutumiseen sekä nykyiseen ja edelliseen hallitukseen.
Nato-jäsenyyden alkutaipaleella on nopeasti vakiintunut näkemys kansallisen puolustuksen säilymisestä suomalaisten vastuulla. Jos Suomeen kohdistuu hyökkäys, Naton resurssit ovat käytettävissä omien joukkojen rinnalla. Kansalaisten maanpuolustustahto säilyy Nato-Suomessakin puolustuksen perustana. Sen sovittaminen sotilasliiton jäsenyyteen edellyttää mahdollisten kipupisteiden kriittistäkin tarkastelua.
Suomalaisten maanpuolustustahto on rakentunut kansalliskeskeisesti. Suomen osallistuminen rauhanturva- ja kriisinhallinta- operaatioihin on ollut laajaa ja Afganistanissa sotatoimia lähenevää, mutta maanpuolustukseksi sitä ei ole ajateltu. Kansalaismielipiteitä kriisinhallinnasta ei ole yhdistetty maanpuolustustahtoon.
Suomalaisia reserviläisiä kaavaillaan sijoitettavaksi Naton valmiusjoukkoihin aikaisintaan vuonna 2025. Jos toiseen Nato-maahan hyökätään, kysymys suomalaisten puolustustahdosta laajenee koskemaan niin kansalaisten tukea sotilaalliselle puolustukselle Suomen rajojen ulkopuolella kuin henkilökohtaista halukkuutta osallistua siihen.
Kyselyissä suomalaiset ovat ilmaisseet mielipiteensä siitä, tulisiko Suomen osallistua toisen Nato-maan puolustamiseen hyök- käystilanteessa. Kyllä-vastaajien osuudet ovat olleet korkeita ja vaihdelleet 71 prosentista 86 prosenttiin.
