Venyykö maanpuolustustahto Nato-Suomen tarpeisiin?

Reservistä lähtemistä perustellaan nyt tyytymättömyydellä Nato-liittoutumiseen sekä nykyiseen ja edelliseen hallitukseen.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
teemu tallberg miina kaarkoski

Nato-jäsenyyden alkutaipaleella on nopeasti vakiintunut näkemys kansallisen puolustuksen säilymisestä suomalaisten vastuulla. Jos Suomeen kohdistuu hyökkäys, Naton resurssit ovat käytettävissä omien joukkojen rinnalla. Kansalaisten maanpuolustustahto säilyy Nato-Suomessakin puolustuksen perustana. Sen sovittaminen sotilasliiton jäsenyyteen edellyttää mahdollisten kipupisteiden kriittistäkin tarkastelua.

Suomalaisten maanpuolustustahto on ra­kentunut kansalliskeskeisesti. Suomen osal­listuminen rauhanturva- ja kriisinhallin­ta-­ ­­operaatioihin on ollut laajaa ja Afga­nis­­­­­­ta­­nis­sa sotatoimia lähenevää, mutta maan­puo­lus­tukseksi sitä ei ole ajateltu. Kansa­lais­mie­li­piteitä kriisinhallinnasta ei ole yhdistetty maanpuolustustahtoon.

Suomalaisia reserviläisiä kaavaillaan sijoitettavaksi Naton valmiusjoukkoihin aikaisintaan vuonna 2025. Jos toiseen Nato-maahan hyökätään, kysymys suomalaisten puolustustahdosta laajenee koskemaan niin kansalaisten tukea sotilaalliselle puolustukselle Suomen rajojen ulkopuolella kuin henkilökohtaista halukkuutta osallistua siihen.

Kyselyissä suomalaiset ovat ilmaisseet mie­lipiteensä siitä, tulisiko Suomen osallistua toisen Nato-maan puolustamiseen hyök- käystilanteessa. Kyllä-vastaajien osuudet ovat olleet korkeita ja vaihdelleet 71 prosentista 86 prosenttiin.