Erityinen suhde
Suomen ja Ruotsin suhde on erityinen sillä tavalla, että Ruotsi johtaa ja Suomi peesaa, eikä se ole muuttumassa mihinkään.
10
MIN
”En ole koskaan tuntenut itseäni yhtä ruotsalaiseksi kuin tänään”, aloitti tasavallan presidentti Alexander Stubb puheensa Ruotsin valtiopäiville huhtikuussa. Virallinen valtiovierailu oli istuvan presidentin ensimmäinen ja suuntautui perinteisesti Ruotsiin.
Puhe jatkui makeana kuin marenkipaakkelsi.
”Tällä kaikella haluan sanoa, että meille suomalaisille Ruotsi on aina ollut rakkain naapurimme. Jopa niin rakas, että olemme edelleen kaksikielinen maa (–). Olemme niin samanlaisia. Meillä on samanlaiset yhteiskunnat, samanlaiset tavoitteet maidemme vahvistamiselle ja kehittämiselle. (–) Ennen kaikkea olemme nykyään erottamattomat parhaat ystävät, joiden suhde perustuu avoimuuteen ja luottamukseen.”
Suomen ja Ruotsin suhteet ovat totta tosiaan erityiset. Jopa sillä tavalla, että valtionjohtaja voi puheessaan noin vain julistaa tuntevansa itsensä naapurimaan kansalaiseksi.
Maat ovat toistensa tärkeimmät kumppanit kaupassa, puolustuksessa, ulkomaisissa investoinneissa ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion malleina maailmalla. Tosin kauppasuhteissa Ruotsi on Suomen tärkein vientimaa, mutta Suomi on vasta Ruotsin viidenneksi tärkein markkina.
Nyt myös Suomen hallitusohjelmassa lausutaan ensimmäisen kerran: Ruotsi on Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani.
Olemme nykyään erottamattomia parhaita ystäviä etenkin sen takia, että Euroopassa käydään Ukrainan sotaa. Sen innoittamina ystävykset hakivat nopeasti sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Sitä ennen erityistä suhteessa oli se, ettei kumpikaan kuulunut Natoon eikä ilmoittanut sinne haluavansa.
Epävirallisemmin suhteiden erityisyys on perustunut siihen, että toinen on selvästi toista vauraampi, menestyneempi, tunnetumpi ja itsetietoisempi johtotähti, toinen altavastaaja-asemaansa tyytynyt, aika ajoin avun tai ainakin esimerkin tarpeessa oleva lillebror, pikkuveli.
Samaisella Stubbin valtiovierailulla myös kuningas Kaarle XVI Kustaa totesi omassa puheessaan, että juuri nyt maat ovat lähempänä toisiaan kuin koskaan.
Muuten puheen sävy oli hillitympi. Kuningas ei julistanut tuntevansa itseään suomalaiseksi.
Mitä ne ruotsalaiset meistä ajattelevat on kysymys, jota ei Suomessa lakata kysymästä.
Useimmiten vastaus on: eivät paljon mitään.
”Saatetaan sanoa, että periaatteessa ollaan kiinnostuneita Suomesta, muttei olla valmiita tekemään mitään sen eteen, että tunnettaisiin Suomea paremmin”, sanoo historian tutkija ja poliittisen historian dosentti Mikko Majander.
Ajatuspaja Magma, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Suomen Tukholman-instituutti ja Tukholman-suurlähetystö tilaavat aiheesta mielipidetutkimusta, joka on toteutettu kolme kertaa: vuosina 2017, 2020 ja 2023.
Tuoreinta kyselyä edelsi ruotsalaismediassa suomalaisotsikoiden huippuvuosi 2022.
Tack för Natohjälpen – storebror Finland! Kiitos Nato-avusta, isoveli Suomi, otsikoi iltapäivälehti Expressen pääkirjoituksensa toukokuussa 2022.
