Taas löytyy tahtoa

Viime marraskuussa joka kotiin Ruotsissa jaettiin keltainen vihko. Om krisen eller kriget kommer (”Jos kriisi tai sota iskee”) -esitteellä oli vakava varoitus:

Elämme levotonta aikaa. Maailmalla riehuu sotia. Terrorismia, kyberhyökkäyksiä ja harhaanjohtavaa tietoa käytetään vahingottamaan meitä ja vaikuttamaan meihin. Voidaksemme vastata näihin uhkiin, meidän täytyy pysyä yhtenäisinä ja kantaa vastuuta maastamme. Jos joudumme hyökkäyksen kohteeksi, kaikkien on autettava puolustamaan Ruotsin itsenäisyyttä ja demokratiaa.

Varoituksen jälkeen vihkossa käytiin piirroskuvituksin läpi, miten kansalaisten tulisi erilaisissa kriiseissä toimia. Ilmahyökkäyksen sattuessa tulee välittömästi siirtyä väestönsuojaan. Myös kellarit, autotallit ja metroasemat tarjoavat suojaa ilmahyökkäyksen aikana.

Joka kodin hätävaran, yleisten vaarasignaalien ja ensiaputaitojen lisäksi vihkossa käytiin läpi Ruotsin aseellisen puolustuksen perusasiat, myös Nato-jäsenyys. Jos yhtä jäsenmaata vastaan hyökätään, liittolaiset tulevat avuksi. Yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta.

Vastaavia kansalaisten sotatilan oppaita jaettiin Ruotsissa toisesta maailmansodasta kylmän sodan vuosiin, kunnes niiden painaminen katsottiin tarpeettomaksi.

Vuonna 2018 vihkojen julkaiseminen aloitettiin uudestaan, ja 2024 opas upposi jo kriisitietoiseen maaperään. Edellinen vihko jaettiin keskelle puolustuspoliittista debattia, mutta nyt Ruotsi tuntui koonneen rivinsä: Se on liittynyt laajalla kansan hyväksynnällä Naton jäseneksi, ja maahan on palautettu vuosikymmenen katkolla ollut asevelvollisuus.

Vuosittain koulutettavien varusmiesten määrä aiotaan kasvattaa nykyisestä 8 000:sta 12 000:een seuraavan seitsemän vuoden aikana. Jo nyt määrä on kaksinkertaistunut alhaisimmalta tasoltaan.

Puolustusmenojen kasvu aiotaan rahoittaa lisävelalla, jota valtio ottaa kymmeniä miljardeja.

Yli puolet, 54 prosenttia, ruotsalaisista on sitä mieltä, että valtion puolustusmenoja tulee kasvattaa. Vertailun vuoksi: vuonna 2012 näin ajatteli 28 prosenttia ja vuonna 1995 vain 17 prosenttia ruotsalaisista.

Yleinen maanpuolustustahto on Ruotsissa aina ollut korkealla – lähes Suomen luvuissa – mutta sekin on viimeisen viiden vuoden aikana vahvistunut. Nyt 75 prosenttia ruotsalaisista on sitä mieltä, että Ruotsin tulisi vastata toisen valtion hyökkäykseen aseellisesti.

66 prosenttia ruotsalaisista olisi itse valmis osallistumaan maansa puolustamiseen henkensä uhalla, 78 prosenttia ilman oman hengen riskeeraamista. Vanhemmissa ikäryhmissä luvut ovat korkeammat kuin nuoremmissa.