Eilen sovittu, tänään unohdettu

Naton pääsihteerin Mark Rutten huhtikuinen vierailu Valkoisessa talossa ei mennyt putkeen.

Politico kuvaili tapaamista lähteidensä pohjalta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ”loukkauksien täyteiseksi tuuletustuokioksi”. Trump on ollut pettynyt Nato-maihin, jotka eivät presidentin vaateista huolimatta ole saapuneet avuksi Hormuzinsalmelle ja Iraniin.

Nato ei ollut paikalla, kun sitä tarvittiin, eikä se tule paikalle, kun sitä taas tarvitaan, hän kirjoitti tapaamisen jälkeen Truth Social -viestipalvelussa.

Ennen tapaamista Valkoisen talon tiedottaja oli arvioinut toimittajille, että Natosta vetäytyminenkin olisi pöydällä.

Pian tapaamisen jälkeen Rutte myönsi osan liittolaisista kenties auttaneen Yhdysvaltoja liian hitaasti, mutta muistutti, ettei liittolaisille myöskään kerrottu iskuista etukäteen.

Sen sijaan pääsihteeri vakuutti, että nyt ”lähes kaikki” liittolaiset tekevät sen, mitä Yhdysvallat pyytävät.

Rutten linjaus saattoi vanheta nopeasti, sillä tilanne Lähi-idässä muuttuu joka päivä.

Yhdysvallat linjasi 12. huhtikuuta yllättäen saartavansa kaikki Iranin satamat, mitä esimerkiksi Britannia ilmoitti jo vastustavansa.

Yhdysvaltain eroa Natosta ei väläytellä suinkaan ensimmäistä kertaa. Riitoja puolustusliiton taakanjaosta on käyty koko sen historian ajan.

Trump itse suhtautui Natoon penseästi jo ensimmäisellä presidenttikaudellaan.

Naton tuolloinen pääsihteeri Jens Stoltenberg kuvasi viime syksynä ilmestyneessä kirjassaan, kuinka Nato kävi hajoamisen partaalla vuoden 2018 huippukokouksessa.

Uusien puolustuspanostuksien pyörittely ja paketointi riittävän suurelta vaikuttavaksi dollarisummaksi sai Yhdysvaltain presidentin lopulta leppymään.

Naton pääsihteerinä syksystä 2024 työskennellyt Rutte on saanut hänkin käyttää merkittävän osan kaudestaan Trumpin rauhoitteluun, taivutteluun ja jopa suoranaiseen mielistelyyn.

Vanhaa rahakikkaa kokeiltiin Rutten aloitteesta myös Haagin-huippukokouksessa viime kesänä.

Puolustusmenotavoite nousi entisestään, mikä selvästi ilahdutti presidenttiä.

”He sanovat, että sinä teit sen. No, en tiedä, teinkö. No, taisinpa tehdä”, Trump heitti tyytyväisenä toimittajille kokouksen jälkeen.

Tyytyväisyys oli kuitenkin lyhytaikaista. Kävi, kuten usein nykyään: eilen sovittu on tänään jo unohdettu. Viime viikkoina Trump on puhunut Natosta halveksuen ”paperitiikerinä”.

Yhdysvaltain kongressi hyväksyi vuonna 2023 lain, joka estää presidenttiä eroamasta omalla päätöksellään puolustusliitosta.

Ei ole selvää, kuinka pätevä laki tosiasiassa on.

Esimerkiksi Yhdysvaltain ulkoministeriön entinen juristi Scott R. Anderson on arvioinut, että presidentin ratkaisun haastaminen vaatisi merkittäviä muskeleita sekä yksituumaisuutta kongressilta.

Trumpin ei myöskään tarvitse erottaa Yhdysvaltoja Natosta vaikeuttaakseen puolustusliiton toimintaa ja heikentääkseen sen uskottavuutta. Joukkojen tuntuva vähentäminen Euroopassa tai Naton Euroopan-joukkojen komentajan roolista luopuminen olisivat jo selviä viestejä Venäjälle.

The Wall Street Journalin mukaan Yhdysvaltain hallinnossa pohditaan tällä hetkellä ainakin tukikohtien tai joukkojen liikuttelemista epäsuosioon joutuneista Euroopan maista toisiin.

Trumpin suhde Natoon on paitsi penseä myös vaikeaselkoinen.

Yhtäältä Yhdysvaltojen hallinto haluaa eurooppalaisten Nato-maiden kantavan vastuun maanosan puolustamisesta itse. Vastuita siirretään vanhalle mantereelle, ja Euroopassakin puhutaan ”eurooppalaisemmasta Natosta”.

Toisaalta liittouman tulisi ilmeisesti olla Trumpin mielestä edelleen Yhdysvaltain työkalu erilaisissa operaatioissa ympäri maailmaa: nopeasti käytettävissä ja apuna.

Miten nämä ajatukset istuvat yhteen?

Nato-johtajat kokoontuvat heinäkuussa huippukokoukseen Turkin Ankaraan. Jää nähtäväksi, antaako kokous vastauksia vai siivotaanko vaikeat kysymykset jälleen pois agendalta Trumpin pelossa.

Niin tehtiin viime vuonna.