Näin Venäjä voi tuhota Naton

Kesäkuun 2025 Nato-kokous Haagissa päättyi eurooppalaisittain huojentuneissa tunnelmissa. Presidentti Donald Trump sanoi Yhdysvaltain olevan valmis tukemaan liittolaisiaan loppuun asti.

Naton viides artikla velvoittaa muut jäsenmaat auttamaan, jos jokin jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi.

Kuinka lujasti Trumpin sanoihin voi luottaa? Matkallaan Haagiin hän lausahti, että viidettä artiklaa voi tulkita monilla eri tavoilla.

Trump on suhtautunut Natoon varauksellisesti tai jopa kielteisesti. Kun hänet valittiin ensimmäiselle virkakaudelleen, neuvonantajat joutuivat selittämään hänelle, kuinka puolustusliiton velvoitteet toimivat.

”Tarkoitatteko, että jos Venäjä hyökkäisi Liettuaan, me joutuisimme sotaan Venäjää vastaan? Sehän on järjetöntä”, Trumpin kerrotaan sanoneen.

Euroopassa ei toivottavasti ole harhaluuloja Trumpin sitoutuneisuuden asteesta. Hän määrittelee Yhdysvaltain edut itsevaltaisesti oman Amerikka ensin -politiikkansa mukaisesti, ja tuskin kukaan, edes Trump itse, tietää, millaisiin valintoihin se lopulta johtaa.

Saksalaisen kansainvälisen politiikan professorin Carlo Masalan kirjassa Jos Venäjä voittaa esiintyy Trumpin oloinen ja kuuloinen hahmo. Hän joutuu päättämään, seisoako loppuun asti hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Nato-maan rinnalla.

Päätös on Euroopan kannalta murheellinen. Yhdysvaltain presidentti estää viidenteen artiklaan vetoamisen ja samalla tuhoaa eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin, joka on taannut rauhaa ja vakautta Länsi-Euroopassa vuodesta 1949 ja Itä-Euroopassa vuodesta 1990 lähtien.

Saksan johtaviin turvallisuuspolitiikan tuntijoihin kuuluva Masala keskittyy kirjassaan tietoisesti huonon skenaarion hahmotteluun, koska voimme torjua sen vain, jos tiedämme, mihin varautua. Sotavoimissa ikävien vaihtoehtojen pohtiminen on arkipäivää.

Esipuheessa Masala kirjoittaa, että hänen skenaarionsa perustuu todellisiin olosuhteisiin, tieteellisiin havaintoihin ja turvallisuuspolitiikan tuntijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin.

Kerronnaltaan Jos Venäjä voittaa muistuttaa trilleriä, sillä kirjan tapahtumat liikkuvat mantereelta toiselle ja pääjuoni haarautuu sivujuoniksi. Moni kohtaus sijoittuu poliittisiin kokouksiin tai diplomaattisiin neuvotteluihin.

Masala dramatisoi tilanteita kuin jännityskirjailija, mutta ei paisuttele, vaan pitää tekstin tiiviinä ja informatiivisena.

Kirjassa eletään vuotta 2028. Ukraina on hävinnyt sodan Venäjälle ja taipunut hyökkääjän sanelemaan rauhaan, koska länsivallat eivät ole tukeneet Ukrainaa riittävän voimakkaasti.

Syrjään siirtyneen Vladimir Putinin jälkeen Venäjän presidenttinä toimii nuoremman polven johtaja, joka herättää lännessä toiveita muutoksesta.

Tosiasiassa hän vaalii Putinin imperialistisia pyrkimyksiä.

Venäjä uskoo voivansa murtaa Naton yhtenäisyyden testaamalla viidettä artiklaa. Se marssittaa joukkonsa Viron rajakaupunkiin Narvaan ja Hiidenmaalle.

Pohjoisilla merillä se valtaa Kanadan ja Grönlannin välissä sijaitsevan asumattoman Hansinsaaren. Operaation tarkoitus on näyttää, että venäläinen ydinsukellusvene pystyy tunkeutumaan huomaamatta Jäämeren läpi.

Samalla Venäjä kiihdyttää lännenvastaista hybridisotaansa harjoittamalla laajamittaista ilkeyttä niin elävässä elämässä kuin verkossa.

Viroon tunkeutumistaan Venäjä perustelee vironvenäläisten huonolla kohtelulla. Tämän tarinan nielevät lännessä monet poliitikot ja kansalaiset, myös Yhdysvaltain presidentti.

Masalan kirjaa on pelottavaa lukea, koska sen hahmotelmat tuntuvat uskottavilta, suorastaan loogisilta. Kirja alleviivaa viime aikoina tutuksi tullutta sanomaa: Euroopan on vahvistettava itseään, jotta se pystyy ilman Yhdysvaltojen apuakin torjumaan Venäjän muodostaman uhan. 

Carlo Masala: Jos Venäjä voittaa – skenaario. Suomentanut Tommi Uschanov. 126 sivua. Siltala, 2025.