25 vuotta sitten

Viro, Latvia ja Liettua neuvottelivat 2000-­luvun alussa EU-jäsenyydestä. Moskova­ ­varoitti ulottamasta Naton aluetta Venäjän rajoille.

2 MIN

Euroopan unionin huippukokous päätti joulukuussa Helsingissä, että jäsenyysneuvottelut voidaan aloittaa Latvian ja Liettuan­ kanssa. Viro on kuulunut valittujen joukkoon jo jonkin aikaa. EU:n päätös muutti näin tilanteen Itämeren alueella. Myös Venäjä joutuu miettimään omasta puolestaan, miten se parhaiten voi siihen sopeutua.

Tähän asti Venäjä ei ole vastustanut Baltian maiden jäsenyyttä EU:ssa, jota Venäjällä pidetään vapaakauppa-alueena eikä niinkään merkittävänä eurooppalaisena turvallisuustekijänä. Mutta EU:n päätöksen jälkeen Venäjälläkin alkaa valjeta, että jäsenyys EU:ssa siirtää Baltian maat peruuttamattomasti Moskovan valtapiirin ulkopuolelle.

Se, että Baltian maat pääsevät näin irti Moskovan otteesta, voi tuntua tappiolta varsinkin niiden venäläisten mielessä, jotka edelleen uskovat uudelleenintegroitumiseen eli Neuvostoliiton aikaisen alueen yhteen palautumiseen.

”Venäjä tarvitsee vahvan hallituksen”, julisti johtava presidenttiehdokas Vladimir­ Putin Helsingin Sanomissa helmikuun alkupuolella. Putin uskoo, että Venäjällä on edellytykset pysyä suurvaltana. Äskettäin hyväksytyssä uudessa sotilasdoktriinissa myös ydinaseille annettiin tärkeä osa maan puolustamisessa.

Venäjä tuomitsee Naton laajentumisaikeet ja varsinkin se varoittaa ulottamasta Naton aluetta Venäjän rajoille. Samalla se itse kuitenkin toimii varoitustensa vastaisesti solmimalla liittosopimuksen Valko-Venäjän kanssa ja ulottamalla näin tosiasiallisen rajansa Puolaan eli Natoon asti.

Viron neuvottelut EU:ssa alkoivat runsas vuosi sitten ja ovat edistyneet tyydyttävästi. Latvia ja Liettua ovat juuri avanneet omansa. Kaikki kolme ovat valmistautuneet hyvin ja uskovat voivansa saattaa neuvottelut loppuun hyvinkin nopeassa aikataulussa.

Kommunismin jälkeen niiden sisäpolitiikka on vielä sekaista, ja äänestäjien mielialat vaihtelevat suuresti. Tämän päivän enemmistö on huomenna pieni vähemmistö. Hallitukset vaihtuvat nopeaan tahtiin. Korruptio on vakava ongelma.

Mitä vaikeampiin asiakokonaisuuksiin neuvotteluissa edetään ja mitä enemmän jäsenyysehdoista saadaan kuulla, sitä enemmän jäsenyyden kannatusluvut kutistuvat. Virossa jäsenyyttä kannattaa noin 40 prosenttia kansasta ja Latviassa liikutaan noin 50 prosentin tuntumassa. 

SK 11/2000 Paavo Keisalo: ”Baltia Moskovan ja Brysselin välissä”, 17.3.2000.