Joillekin Nato-maille uusi 3,5 prosentin tavoite voi olla arvioitua vaikeampi, entinen Nato-johtaja sanoo
Puolustusliitolle olisi eduksi, ettei tavoitteisiin pääsemisessä olisi tilaa ”luovalle laskennalle”, Naton entinen vara-apulaispääsihteeri sanoo.
2
MIN
Osa Naton jäsenmaista saattaa lähteä täyttämään puolustusliiton uusia puolustusmenotavoitteita arvioitua pidemmältä takamatkalta, puolustusliiton entinen vara-apulaispääsihteeri Jamie Shea arvioi.
Keskiviikkona Nato-johtajien odotetaan linjaavan Haagin-huippukokouksessa, että jäsenmaat käyttäisivät jatkossa 3,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan (bkt) puolustusmenoihin. Aiempi tavoite on ollut kaksi prosenttia. Lisäksi maiden odotetaan käyttävän tulevaisuudessa 1,5 prosenttia erilaisiin puolustusta tukeviin menoihin, kuten infrastruktuuriin ja kyberturvallisuuteen. Yhteensä näin päästään viiteen prosenttiin.
Vuoteen 2018 saakka Natossa työskennellyt Shea toimii nykyään professorina Exeterin yliopistossa. Hän arvioi Suomen Kuvalehdelle, että uusi 1,5 prosentin tavoite voi itse asiassa hankaloittaa joidenkin maiden pääsyä 3,5 prosenttiin ”kovissa turvallisuusmenoissa”.
”Monet jäsenmaat ovat venyttäneet aiemmin sovitun kahden prosentin tavoitteen kriteerejä ja laskeneet mukaan tiedusteluun, kyberpuolustukseen, infrastruktuuriin, rajaturvallisuuteen ja Ukrainan tukemiseen liittyviä menoja”, Shea kertoo.
