Analyysi: Nato-maat etenevät kohti Rutten kehittämää uutta menotavoitetta

Naton pääsihteeri Mark Rutte vahvisti Brysselin puolustusministerikokouksessa sen, mikä oli levinnyt julkisuuteen jo aiemmin. 

Puolustusliiton jäsenten odotetaan käyttävän jatkossa puolustukseen 3,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan. 

”Sen verran maksaa saavuttaa uudet suorituskykytavoitteemme, joista ministerit ovat juuri sopineet”, Rutte sanoi toimittajille torstaina. 

Tämän lisäksi maiden odotetaan käyttävän 1,5 prosenttia bkt:staan erilaisiin liitännäismenoihin, kuten puolustusta tukevaan infrastruktuuriin ja teollisuuteen. Näin päästään yhteensä viiteen prosenttiin – lukuun, joka on tuskin sattumalta sama kuin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaatima tavoitetaso. 

Kaikki Nato-maat eivät yllä tällä hetkellä edes nykyiseen tavoitteeseen, kahteen prosenttiin. Toisaalta viittä prosenttia puolustusmenoihinsa ei käytä edes Yhdysvallat. 

Rutte totesi toimittajille, että uusi tavoite koskee luonnollisesti kaikkia Nato-jäseniä – myös Yhdysvaltoja. Samalla hän totesi laatineensa ”ovelan suunnitelman”, jolla pidetään huolta siitä, että tavoite myös todella saavutetaan. 

”Suunnitelmani on se, että jäsenmaat sitoutuvat vuosittaisiin suunnitelmiin, jotka näyttävät menojen kasvun jokaisena vuonna.” 

Lopullisen sinettinsä uudelle tavoitteelle antaa kesäkuun lopussa Haagissa järjestettävä huippukokous. Sen päätettävänä myös on, mitä menoiksi lasketaan.

Rutten mukaan toistaiseksi ei ole ollut suunnitelmissa, että ”kovien puolustusmenojen” määritelmää muutettaisiin. Suomessa kysymys on noussut esille, kun on pohdittu asevelvollisuuden laskennallisia kustannuksia verrattuna palkka-armeijaan. 

Euroina prosentit tarkoittavat miljardeja. 

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) totesi muun muassa Ylen ja Helsingin Sanomien mukaan, että Suomi on sitoutunut uuteen tavoitteeseen. Jo aiemmin Petteri Orpon (kok) hallitus on päättänyt, että puolustusmenot nostetaan kolmeen prosenttiin bkt:sta vuoteen 2029 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomi käyttää tuona vuonna kolme miljardia euroa enemmän puolustukseensa kuin mitä olisi käytetty ”perusuralla” eli ilman uusia päätöksiä. 

Puolen prosenttiyksikön nousu tarkoittaisi vielä noin 1,5 miljardin lisäystä, eli yhteensä puolustusmenot nousevat yli kymmeneen miljardiin euroon. Se, miten tavoitteeseen päästään vaikeassa julkisen talouden tilanteessa, jää myös tulevien hallituksien murheeksi. 

Isommissa kansantalouksissa summat ovat vieläkin suurempia, ja lisäpanostuksien hinnat lasketaan jopa kymmenissä miljardeissa euroissa. Mediatietojen mukaan esimerkiksi Espanja on harannut uutta tavoitetta vastaan.  

Helmikuussa järjestetty Naton puolustusministerikokous nousi otsikoihin Pete Hegsethin vuoksi. 

Yhdysvaltain tuore puolustusministeri saapui tuolloin Brysseliin kovistelemaan liittolaisia ja synnytti jopa spekulaatioita siitä, jättäisikö Yhdysvallat Naton. 

Tällä kertaa Yhdysvaltojen viesti oli maltillisempi: Natoon kyllä sitoudutaan, mikäli eurooppalaiset tekevät osansa. Aiemmat kovat puheet näyttivät vauhdittavan sitä, että niin myös tulevina vuosina tapahtuu. Jos tämä oli Trumpin hallinnon strategia, se tuntuu myös toimineen. 

Eurooppalaisia liittolaisia silti vaivaa Trumpin hallinnon suhtautuminen Ukrainaan. Yhdysvaltojen edustajat eivät osallistuneet Ukraina-kokouksiin Brysselissä.

Samaan aikaan presidentti Donald Trump tapasi Saksan tuoretta liittokansleria Friedrich Merziä Valkoisessa talossa. Trump vertasi tapaamisessa Venäjän sotaa Ukrainassa ”lapsien tappeluksi”. 

”Välillä kun lapset tappelevat, heidän pitää vain antaa tapella, ja sitten vetää erilleen”, hän sanoi.  

”Kerroin tämän vertauksen [Venäjän presidentille] Vladimir Putinille eilen [keskiviikkona] puhelussa. Sanoin että herra presidentti, ehkä sinun pitää vain jatkaa taistelua ja kärsimistä.” 

Tällaiset puheet tuskin lohduttavat Ukrainaa tukevaa Eurooppaa, joka on jatkuvasti odottanut, koska Trumpin maltti Putinin suhteen loppuisi. 

Jännitteen odotetaan nousevan pintaan jälleen Haagin huippukokouksessa, kun paikalle saapunevat sekä Trump että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. 

Rutte toisti tällä viikolla arvionsa, että Ukrainan paikka on Natossa. Yhdysvaltain uusi hallinto on kuitenkin suhtautunut tähän ajatukseen vähintäänkin epäilevästi. Uuden liittolaisen se sai tällä viikolla, kun Puolan presidentiksi valittiin Trumpin hallinnon tukema Karol Nawrocki. 

Puola on ollut Ukrainan tukija ja myös kova panostaja puolustukseensa. Nawrocki on kuitenkin vastustanut Ukrainan jäsenyyttä Natossa.