Neljännen tasavallan Suomi
Suomen ratkaisu liittyä Natoon merkitsi neljännen tasavallan alkua. Neljännessä tasavallassa teemme ulkopolitiikkaamme edelleen osana Euroopan unionia, mutta turvallisuutta rakennamme yhteistyössä EU:n, Naton ja Yhdysvaltojen kanssa. Globaalien ongelmien – väestökehityksen, ilmastokriisin ja luontokadon – ratkaisemiseksi tarvitsemme edelleen vahvaa globaalia yhteistyötä.
Teksti on julkaistu alun perin Kanava-lehden numerossa 7/2023. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa julkaistuja tekstejä verkossa.
Kansallisteatterin 150-vuotisjuhlanäytelmä, Esa Leskisen kirjoittama ja ohjaama Ensimmäinen tasavalta avaa eteemme Suomen itsenäisyyden historian varhaiset vuodet. Ne sisälsivät salaliittoja, terroria, poliittista väkivaltaa ja ääriryhmien kumoushankkeita.
Näytelmässä Suomen ensimmäisen presidentin ja hallitusmuodon luojan K.J. Ståhlbergin elämää seurataan kuin poliittista trilleriä. Sen opetus on, että demokratia ei ole koskaan itsestäänselvyys, vaan sen eteen on tehtävä kaiken aikaa töitä. Sisäministeri Heikki Ritavuoren murha 1922 ja Lapuan liikkeen toteuttama Ståhlbergin kyyditys 1930 muistuttavat tästä.
Suomessa ei ole totuttu jaottelemaan tasavallan kehitystä eri jaksoihin, kuten esimerkiksi Ranskassa. Ensimmäinen tasavalta – vuoden 1918 kuningasseikkailun jälkeen – kattaa vuodet 1919–1944. Punaisiin ja valkoisiin kansalaissodassa jakautunut Suomi aloittaa matkan kohti eheytymistä. Vuonna 1926, kahdeksan vuotta sisällissodan jälkeen, on vallassa Sdp:n Väinö Tannerin johtama vähemmistöhallitus. Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen ja talvisodan ihme hitsaavat maata ja kansaa yhteen. 1944 presidentti Risto Ryti uhrautuu Suomen puolesta, kun Suomi irrottautuu Saksasta ja solmii erillisrauhan.
