Harvinainen kiista ydinaseista

Mitä politiikassa tapahtui tällä viikolla? Hukkuiko olennainen uutistulvan alle? 

Suomen Kuvalehti seuraa ja analysoi politiikan tärkeimmät käänteet. Kerromme, mistä kulisseissa puhutaan ja mitä kuplii pinnan alla. Politiikan toimittajat Ilkka Hemmilä ja Robert Sundman kokosivat tämän viikon kiinnostavimmat puheenaiheet. 

Tämä hallitsi keskustelua 

Euroopassa ja myös Suomessa käynnistellään uutta keskustelua ydinpelotteesta. 

Ranska kertoi maanantaina laajentavansa ydinpelotettaan. Keskustelut esimerkiksi yhteisistä harjoituksista on ensivaiheessa aloitettu Saksan, Britannian, Alankomaiden, Ruotsin, Tanskan, Belgian ja Kreikan kanssa. 

Suomi ja muut eurooppalaiset Nato-maat ovat aiemmin nojanneet ensisijaisesti Yhdysvaltojen ydinpelotteeseen. Ulkoministeri Elina Valtosen (kok) mukaan Ranskan ulostulo on tässä vaiheessa ensisijaisesti ”keskustelunavaus”. Suomen mukaan lähtöä arvioidaan erikseen. 

Suomessa laki kieltää ydinräjähteet kaikissa muodoissaan maamme alueella. Torstaina hallitus kertoi ajavansa lain muuttamista. Lakihanke lähetetiin heti julkistamisen jälkeen lausuntokierrokselle. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. 

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoi tiedotustilaisuudessa, että muutos ei liity Ranskan aloitteeseen. Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto ovat vastustaneet lakimuutosta. Jakolinja on tuttu presidentinvaalin väittelyistä. 

Suomalaiset ovat olleet erimielisiä sen suhteen, tulisiko Suomen sallia ydinaseiden kuljetukset. Helsingin yliopiston viime maaliskuussa tekemässä mielipidetutkimuksessa 46 prosenttia vastaajista kannatti ja 42 prosentti vastusti ajatusta. Asenteet olivat kuitenkin muuttuneet aiempaa myönteisemmiksi. Yliopisto on julkaisemassa uuden tutkimuksen kevään aikana. 

Keskusta moitti hallitusta asian valmistelusta salassa. Puheenjohtaja Antti Kaikkosen mukaan hallitus jätti puolueet turvallisuuspolitiikkaa koskevassa kysymyksessä ”ota tai jätä” -tyyppiseen tilanteeseen. Kaikkonen sanoi keskustan perehtyvän esitykseen.

Tämä kuplii pinnan alla 

Eduskuntavaalit häämöttävät runsaan vuoden päässä. Eri etujärjestöt julkistavat jo vaalitavoitteita, joita ne toivovat saavansa mukaan puolueiden ohjelmiin – ja seuraavaan hallitusohjelmaan. 

Torstaina vuorossa oli korkeakoulutettuja edustava Akava, yksi kolmesta palkansaajien keskusjärjestöstä. Järjestöt ovat vastustaneet monia Orpon hallituksen työelämäuudistuksia, jotka ovat heikentäneet työntekijöiden asemaa. 

Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra kiisti, että järjestö tavoittelisi kaikkien vastustamiensa uudistusten peruutusta ensi vaalikaudella. Kopran mukaan järjestö haluaa tuoda uusia asioita keskusteluun. 

Yhden “ison ja tärkeän poikkeuksen” Kopra kuitenkin mainitsi. Akava haluaa kumota muutoksen, jonka myötä määräaikaisia työsuhteita voisi solmia ilman perustetta enintään vuodeksi. 

“Näemme, että tällä olisi pitkävaikutteisia haitallisia seurauksia työmarkkinoilla. Se on esimerkiksi perheystävällisten työmarkkinoiden kannalta todella huono”, Kopra sanoi. 

Tavoitteen jakaa toimihenkilöitä edustava keskusjärjestö STTK, joka julkaisi vaalitavoitteensa niin ikään tällä viikolla. 

Muutosta koskeva lakiesitys on paraikaa eduskunnan käsittelyssä. Myös useat hallituspuolueiden kansanedustajat ovat kritisoineet esitystä. Lakimuutoksesta vastaava työministeri Matias Marttinen (kok) on seissyt esityksen takana. 

Tämä jäi vähemmälle huomiolle 

Eduskunnan odotettu sotekeskustelu jäi laihaksi. 

Pääministeri Petteri Orpo (kok) antoi keskiviikkona pääministerin ilmoituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden tilasta. 

Hallitus oli jo aiemmin kertonut, että se tulee asettamaan parlamentaarisen työryhmän pohjustamaan sitä, miten sotejärjestelmää tulisi kehittää ensi vaalikaudella. 

Keskustelussa Orpo ei tarjonnut ryhmälle tarkempaa ohjeistusta. Puolueet keskittyivätkin lähinnä omien ajatustensa esittelyyn ja muiden puolueiden moittimiseen. 

Eri oppositiopuolueet ovat vaatineet työryhmän asettamista pitkin vaalikautta. Viime syksynä koko oppositio vetosi asiasta poikkeuksellisesti yhdessä. Tuolloin Orpo vielä torjui ehdotuksen. 

Työryhmän puheenjohtajaksi tulee kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok). Se aloittaa työnsä kevään aikana. 

Viikon luku 

3 545. Vankien määrä jatkaa kasvuaan. Suomessa oli viime vuonna keskimäärin 3 545 vankia, kertoo Rikosseuraamuslaitos (Rise). Luku kasvoi viime vuodesta reilulla kuudella prosentilla. 

Kasvu on jatkunut useita vuosia, ja sen seurauksena vankilat olivat vaikeassa tilanteessa, Rise kertoo. Sen mukaan suljettujen vankiloiden keskimääräinen käyttöaste oli 114 prosenttia. 

Risen mukaan kasvava vankimäärä vaikeutti toimintaa. Se aiheuttaa haasteita vankiloiden turvallisuudelle ja vaikuttaa mahdollisuuksiin järjestää kuntouttavaa toimintaa rangaistusta suorittaville, Risen johto varoittaa tuoreessa toimintakertomuksessaan. 

Vankien määrä kääntyi Suomessa selvään kasvuun vuoden 2021 jälkeen. Viime vuonna määrä oli korkeimmillaan 20 vuoteen. 

Viime vuonna otettiin käyttöön uudet vankilat Vaalassa ja Oulussa. Useaan vankilaan ollaan rakentamaan lisää vankipaikkoja. Lisäksi Risen tavoitteena on kasvattaa henkilöstöään runsaalla sadalla työntekijällä tämän vuoden aikana.

Kurkistus ensi viikkoon 

Mitä muutoksia Suomeen kohdistuvissa uhissa on tapahtunut? Se selviää tiistaina, kun suojelupoliisi (supo) julkaisee vuosittaisen kansallisen turvallisuuden katsauksen. Supon päällikkö Juha Martelius on eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan kuultavana. 

Loppuviikosta odotetaan myös valtioneuvoston kanslian tuoreinta katsausta Venäjän Suomeen kohdistamasta informaatiovaikuttamisesta. 

Oppositiopuolue vasemmistoliiton puoluevaltuusto on koolla Helsingissä lauantaina. Kokouksessa kuullaan puolueen puheenjohtaja Minja Koskelan linjapuhe ja valitaan puoluesihteeri seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Nykyinen puoluesihteeri Anna Mäkipää on hakenut jatkokautta.