Politiikan festarikausi alkaa
SK kokosi politiikan viikon kiinnostavimmat käänteet. Tämä kuplii pinnan alla: Kuka on Euroopan uusi ”Putin-kuiskaaja”?
Mitä politiikassa tapahtui tällä viikolla? Hukkuiko olennainen uutistulvan alle?
Suomen Kuvalehti seuraa ja analysoi politiikan tärkeimmät käänteet. Kerromme, mistä kulisseissa puhutaan ja mitä kuplii pinnan alla. Politiikan toimittajat Ilkka Hemmilä ja Robert Sundman kokosivat tämän viikon kiinnostavimmat puheenaiheet.
Tämä hallitsi keskustelua
Kesän puoluekokouskausi alkaa tänä viikonloppuna.
Gallupjohtaja Sdp:n aktiivit kokoontuvat Tampereelle, kun taas oppositiopuolue vihreät matkaa Turkuun. Kahden viikon kuluttua järjestetään puolestaan kokoomuksen, keskustan ja Rkp:n kokoukset.
Kokouksissa puolueet valitsevat itselleen johdon, jolla ne lähtevät kohti eduskuntavaaleja. Kokouksissa hyväksyttävät ohjelmat puolestaan tarjoavat viitteitä ensi kevään vaaliohjelmista.
Ylipäänsä puolueväki pääsee nostattamaan yhteishenkeä vaalien alla ja puimaan mahdolliset tyytymättömyydet kokouksen julkisessa keskustelussa. Puoluekokoukset ovatkin ihmisten ja ajatusten täyttämiä politiikan festareita, joissa näkee puolueen tulevan suunnan.
Yksikään eduskuntapuolue ei vaihda puheenjohtajaa, mutta varapuheenjohtajiksi riittää halukkaita. Tehtävään valitaan usein nousevia kykyjä, jotka saattavat myöhemmin tavoitella ministerin tai puolueen puheenjohtajan paikkaa.
Suomen Kuvalehti osallistuu Sdp:n ja kokoomuksen puoluekokouksiin. Sdp:tä koskeva juttu ilmestyy ensi viikolla.
Tämä jäi vähemmälle huomiolle
Ehdotus Suomen vaalijärjestelmän uudistamiseksi kaatui tällä viikolla. Eduskuntapuolueista koostunut työryhmä ei saavuttanut riittävää yksimielisyyttä ehdotettujen vaalialueiden käytöstä.
Vaalialueet olisivat olleet usean vaalipiirin yhdistelmiä. Niiden oli tarkoitus laskea pienten vaalipiirien piileviä äänikynnyksiä ilman, että piirejä olisi suoraan tarvinnut yhdistää.
Piilevä äänikynnys tarkoittaa sitä, kuinka paljon ääniä puolueet tarvitsevat saadakseen ehdokkaansa piiristä läpi. Kynnys suosii suuria puolueita.
Ehdotettu uudistus sai kuitenkin kritiikkiä asiantuntijoilta, jotka pitivät sitä monimutkaisena ja kritisoivat sen pirstaloivan vaalijärjestelmää. Oppositiopuolue keskusta vastusti uudistusta, ja lopulta myös päähallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset vetivät tukensa siltä.
Uudistus olisi koskenut ensin Lapin vaalipiiriä ja lähitulevaisuudessa myös Satakuntaa. Keskustelut piirien kohtalosta kuitenkin jatkuu tulevina vuosina.
Tämä kuplii pinnan alla
Kuka voisi olla Euroopan uusi ”Putin-kuiskaaja”? Euroopan unionin ulkoministereiden on määrä pohtia kysymystä ensi viikon epävirallisessa tapaamisessa Kyproksella.
Rauhankeskustelut Yhdysvaltojen, Ukrainan ja Venäjän välillä eivät ole edistyneet, ja eurooppalaiset maat yrittävät saada nyt osaltaan keskusteluja liikkeelle. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi tällaisen ”Euroopan edustajan” nimeämistä neuvottelutehtävään.
Financial Timesin ja Politicon mukaan potentiaalisina niminä on pidetty niin Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubbia kuin presidentti Sauli Niinistöä.
Keskusteluissa on nostettu esiin myös esimerkiksi Euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan Mario Draghin ja Saksan entisen liittokanslerin Angela Merkelin nimet.
Viikon luku
10,2. Työllisyystilanteeseen ei ole luvassa nopeaa käännettä, ennustaa työ- ja elinkeinoministeriö. Sen julkaisema työmarkkinaennuste povaa työttömyysasteen nousevan tänä vuonna 10,2 prosenttiin. Viime vuonna luku oli 9,7 prosenttia.
Ministeriö ennustaa, että työllisyystilanne alkaisi parantua vuoden loppupuolella. Se kuitenkin ennakoi ensi vuodelle laskua vain 9,8 prosenttiin.
Ministeriön mukaan työttömyys pysyy varsin korkeana johtuen työvoiman kysynnän eli avointen työpaikkojen hitaasta kasvusta sekä työvoiman tarjonnan eli työpaikkaa etsivien korkeasta määrästä.
Kurkistus ensi viikkoon
Miten Suomea tulisi kehittää ensi vaalikaudella? Tästä lausuvat näkemyksensä useiden ministeriöiden korkeimmat virkamiehet eli kansliapäälliköt torstaina. Silloin julkaistaan niiden raportti nimeltä Valintojen Suomi.
Kansliapäälliköt julkaisivat vastaavan raportin myös vuonna 2023, tosin silloin vasta kaksi kuukautta ennen vaaleja. Myös valtiovarainministeriön virkapuheenvuoroa odotetaan aiemmin kuin viime vaalien alla. Julkaisuilla ministeriöt pyrkivät tarjoamaan sytykkeitä vaalikeskusteluihin.