Poliitikkojen ja median pitää kantaa vastuu siitä, että keskusteluissa öljystä on syvyyttä ja leveyttä, kirjoittavat Marja Heinonen ja Sakari Säynäjoki.Puheenvuoro
Tekoäly voi muuttaa ihmisten toimintaa tavoilla, jotka yksittäistapauksessa vaikuttavat harmittomilta, mutta skaalautuessaan aiheuttavat ongelmia.Puheenvuoro
Vaikka elämme sotien maailmassa, meidän tulee tehdä kaikkemme sotien työntämiseksi takaisin marginaaliin, kirjoittaa CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation -järjestön toimitusjohtaja Janne Taalas.Puheenvuoro
Israelin suurimpana kauppakumppanina EU:lla on työkaluja Gazan konfliktin kansainvälisen oikeuden mukaisen ratkaisun edistämiseksi, kansainvälisen politiikan asiantuntija kirjoittaa.Puheenvuoro
Demokratian tulevaisuus riippuu siitä, hyväksyvätkö poliittiset liikkeet vielä vaalien tulokset, kirjoittaa Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistosta.Puheenvuoro
Suomen on seistävä ihmisoikeuksien takana konkreettisilla sitoumuksilla, kun pyrimme YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi 2029–2030, kirjoittaa YK:n apulaispääsihteeri.Puheenvuoro
Kansalaisjärjestöihin kohdistuva paine osoittaa, että emme ole immuuneja demokratiaa rapauttavalle kehityskululle, kirjoittavat Kerttu Willamo ja Amos Wallgren.Puheenvuoro
Kun nuoren ympärillä on käsittämätön määrä vaihtuvia aikuisia, persoonallisuutta ja identiteettiä on vaikea rakentaa, kirjoittaa lastenpsykiatrian dosentti.Puheenvuoro
Taide ja kulttuuri ovat oman mielen ja yhteisöjen hyvinvoinnin, elinvoiman ja uudistumisen kannalta avainasemassa, kirjoittaa Raija Kemiläinen.Puheenvuoro
Viime aikoina on ollut merkkejä psykoterapian suosion hiipumisesta. Se voi johtua taloudellisista syistä, mutta se voi myös kertoa siitä, että työelämässä ja yhteiskunnassa etsitään uusia tapoja vahvistaa hyvinvointia ja työkykyä, kirjoittavat Työterveyslaitoksen asiantuntijat Ari Väänänen, Johanna Kausto ja Jarno Turunen mielipidekirjoituksessaan.Puheenvuoro
Suomi ei pärjää globaalissa kilpailussa ilman maahanmuuttoa ja koulutustason nostamista, kirjoittavat Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle ja Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren Puheenvuorossaan.Puheenvuoro
Ongelmista vaikeneminen ei saa niitä katoamaan, vaan niiden ratkominen siirtyy lain soveltajille – ja riskin väärintulkinnoista kantavat kansalaiset, kirjoittaa käräjätuomari Katariina Paakkanen.Puheenvuoro
Mikäli yhteiskunnat eivät joudu vakaviin kriiseihin, jotka merkittävällä tavalla vähentävät kansalaisten turvallisuuden tunnetta, eivät suuret muutokset sen enempää syntyvyydessä kuin hiipuvassa uskonnollisuudessa ole todennäköisiä, kirjoittaa Petteri Pietikäinen.Puheenvuoro
Yhdysvalloissa yliopistot ovat joutuneet kovan poliittisen painostuksen kohteiksi. Myös Suomessa on syytä seurata, ettei tieteen vapautta alisteta ideologisille tavoitteille, kirjoittaa kansleri Kaarle Hämeri mielipidekirjoituksessaan.tiede
Monet asiantuntijat arvioivat Venäjän puolustusmenojen olevan virallisia lukuja suuremmat. Mutta vaikka ne olisivat kaksinkertaiset, ne olisivat silti merkittävästi vähemmän kuin EU:n tai Naton suunniteltu kokonaispanostus, kirjoittaa Pekka Neittaanmäki.Puheenvuoro
Donald Trumpin valmius heittää Ukraina bussin alle on vakava viesti siitä, että näin voi käydä myös Suomelle. Natosta on kuitenkin hyötyä kansalliselle puolustuksellemme, kunhan emme mene mukaan provokatorisimpiin ydinsotaharjoituksiin ja muihin ylilyönteihin, joista meillä on oikeus ja mahdollisuus pysyä erossa, kirjoittaa Erkki Tuomioja mielipidekirjoituksessaan.Nato
Asiakkaiden ja potilaiden oikeudet sekä tiedonsaanti haittatapahtumista eivät nykyisellään aina toteudu. Potilaille on kerrottava siitä, miten potilasvahingosta haetaan korvausta, kirjoittavat asiantuntijat Hanna Toiviainen ja Tuija Ikonen.Puheenvuoro
Energiamuotojen uusi kerroinmalli loisi reilun ja kilpailuneutraalin kentän ja kannustaisi puhtaan energian käyttöön, kirjoittaa toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen.Puheenvuoro
Kun Lähi-idän konflikti leimataan mahdottomaksi ratkaista, ei ratkaisua tarvitse edes tavoitella, kirjoittaa Lähi-idän mediasotaa tutkiva Tapio Kujala.Puheenvuoro
Demokratia ja sananvapaus eivät ole sisäsyntyisesti syntyviä asioita, vaan ne vaativat jatkuvaa huomiota ja rajat ylittävien uhkien tunnistamista ja torjumista, kirjoittavat Teemu Häkkinen ja Dominic Saari.Puheenvuoro
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen entinen tuomari Pauliine Koskelo asettui tukemaan rajapoikkeuslain jatkamista. Hänen antamansa lausunto on ristiriidassa ihmisoikeuksien perusteiden kanssa, kirjoittaa professori Martin Scheinin.Puheenvuoro
Keskeinen ongelma Suomen toimissa naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi on sinänsä tärkeiden toimien keskittyminen sosiaalisektorille projektiluonteisesti. Rikosoikeudelliset toimet on haluttu pitää erillään sosiaalipuolen ehkäisy- ja suojelutoimista, kirjoittaa professori Johanna Niemi.Puheenvuoro
Epävakaina aikoina voi syntyä odottamattomia edistysaskelia ja uusia tapoja ratkaista pitkään jatkuneita ongelmia, kirjoittavat Tiedeakatemian pääsihteeri Pekka Aula ja Tiedeakatemian asiantuntija Antti Kailio.Puheenvuoro
Energiamurroksen kokonaisuutta tulisi ohjata harkiten, jotta Suomi ei lukkiudu joustamattomaan ja lopulta vihreää siirtymää hidastavaan järjestelmään, kirjoittavat Hanna Paulomäki ja Outi Silfverberg.Puheenvuoro
Tasokursseille ja perusopetuksen päättökokeille ei ole tutkimuksen näkökulmasta perusteita. Muutokset koulutukseen tulisi tehdä tutkitun tiedon pohjalta, kirjoittavat EDUCA-lippulaivatutkimuksen tutkijat.Puheenvuoro
Elämämme eettiseen arvoperustaan kuuluu se, että voimme keskustella kriittisesti todesta, hyvästä ja oikeasta ja tehdä keskusteluun pohjautuvia moraalisia ja poliittisia päätöksiä. Tämä arvoperusta on nyt uhattuna, kirjoittaa uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström.Puheenvuoro
Tiedeneuvonnan riippumattomuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Suunnitelma paneelien kokoamisesta valtioneuvoston kanslian alaisuuteen on uhka tieteellisen neuvonannon riippumattomuudelle, kirjoittaa Suomen luontopaneelin puheenjohtaja Janne S. Kotiaho.Puheenvuoro
Uskon, että lähiaikoina Yhdysvalloissa tullaan näkemään yrityksiä haastaa perustuslakia, jotta Trumpista tulisi kolmen kauden tai jopa elinikäinen presidentti, kirjoittaa dosentti Rani-Henrik Andersson. Puheenvuoro
Tarvitsemme askeleita kohti talousmallia, joka nojaa ihmisten hyvinvointiin ja ostovoiman kehittämiseen. Kotimarkkinoiden vahvistaminen palkankorotuksilla ja sosiaaliturvaa kehittämällä parantaisi kansalaisten asemaa ja vähentäisi samalla riippuvuutta Yhdysvalloista, kirjoittavat vasemmistoliiton europarlamentaarikot Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi SaramoPuheenvuoro
EU:n pitäisi rauhanneuvotteluja varten muodostaa vahva yhteinen ryhmä samanmielisten maiden kanssa, kirjoittaa kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Pekka Haavisto.Puheenvuoro
Oppilaitoksia voitaisiin kannustaa hankkimaan yksityistä rahaa niin, että valtio myöntäisi pääomia vain, jos korkeakoulu onnistuu keräämään yksityistä tukea tietyllä kertoimella, kirjoittaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.Puheenvuoro
Sivistysvajeemme ilmenee siinä, kuinka monet ihmiset ivaten ja vastakkainasettelua hakien puhuvat toisistaan ja maailmasta, kirjoittaa kouluneuvos Olli Luukkainen.Puheenvuoro
Suomen metsien luontokadon pysäyttäminen on pitkällä aikavälillä metsätalouden sekä Suomen talouden että imagon etu. Tuotetusta puusta perittävä luonnonhoitomaksu voi olla tässä tärkeä ja reilu työkalu, kirjoittavat Ilkka ja Risto Savolainen.Puheenvuoro
Donald Trump on 78-vuotias. Hänen iässään toimintakykyyn vaikuttavaa sairauden riski on jo merkittävä. Kun Suomi pohtii Trump-politiikkaansa, geriatrinen, neurologinen ja psykiatrinen asiantuntemus osana valmistelua toisi lisäarvoa poliittiseen harkintaan, kirjoittaa psykiatrian emeritusprofessori Matti Isohanni.Puheenvuoro
Suomessa tulee olla mahdollisuuksia toteuttaa unelmiaan ja rakentaa tulevaisuuttaan tiede- ja taideyhteisöjen jäseninä myös jatkossa. Tarvitsemme halua investoida tieteeseen, taiteeseen ja kulttuuriin identiteettimme rakentajina, kirjoittavat kulttuurisäätiöiden johtajat Susanna Pettersson, Sören Lillkung ja Björn Teir.kulttuuri
Laki tarjoaa työnantajille kannusteen olla liittymättä työnantajaliittoon paikallisen sopimisen etujen saamiseksi, kirjoittaa vanhempi yliopistonlehtori Markku Sippola.Puheenvuoro
Uskonnonopetuksessa tarvitaan rohkeaa pedagogista otetta. Parhaimmillaan rohkeus avartaa koululaisten ajattelua ja kykyä kohdata erilaisuutta, kirjoittaa yliopistonlehtori Anuleena Kimanen.Puheenvuoro
Sukupuolisyrjintään pohjaava asevelvollisuuslaki on jäänne ajalta, jolloin katsottiin, että naisille ja miehille kuuluvat yhteiskunnassa eri tehtävät ja velvollisuudet. Tämän on muututtava, kirjoittaa opettaja ja Opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Arno Kotro.Puheenvuoro
Satojen asiantuntijoiden työmäärän mitätöiminen tapahtuu hetkessä, kun se rinnastetaan julkisuudessa henkilökohtaiseen kokemukseen. Henkilökohtainen kokemus on myös totta, mutta se ei sovi väestötason suosituksen perustaksi, kirjoittaa Kansallisen ravitsemussuositustyöryhmän puheenjohtaja Maijaliisa Erkkola.Puheenvuoro
Toivomme päättäjien puhuvan rauhan oikeuksista nykyistä enemmän. Nyt militaristinen puhe korostaa väitettyjä välttämättömyyksiä eikä vaihtoehtoja punninta, kirjoittavat emeritusprofessori Jukka Kekkonen ja kasvatustieteen tohtori Matti Taneli.Puheenvuoro
Missä luuraavat ne yritykset, joiden johdoilla on kykyä ja rohkeutta lähteä luomaan uusia ajatus- ja toimintamalleja, kysyvät TkT Jari A.T. Laine ja executive MBA Markku Vierula.Puheenvuoro
Ihmisoikeuksien ja kansainvälisen lain kunnioittamisen tulee olla keskeinen osa Suomen ulkopolitiikan arvopohjaista realismia, myös konkreettisilla toimilla osoitettuna, kirjoittavat kansanedustaja Atte Harjanne ja europarlamentaarikko Aura Salla.Puheenvuoro
Digipalveluita tulisi harkita vasta silloin, kun on ymmärrys asiakkaiden tarpeiden luonteesta laadullisesti ja määrällisesti, kirjoittaa yrittäjä Hermanni Hyytiälä. Puheenvuoro
Aalto-yliopiston ja THL:n uusi tutkimus osoittaa, että Twitterin koronaviesteistä jopa neljännes oli virheellistä tietoa, kirjoittavat THL:n johtava asiantuntija Tuukka Tammi ja Kyberturvallisuuskeskuksen yksikönpäällikkö Jonas Sivelä.Puheenvuoro
Pitkän aikavälin väestöennusteet ovat tarpeellisia siksi, että päätösten pitää perustua muuhunkin kuin maallikon arvaukseen. Juuri nyt päätöksentekijöiden olisikin tärkeä ymmärtää väestöennusteiden keskeiset rajoitteet, kirjoittaa Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen.Puheenvuoro
Kotieläintuotannon ja kulutuksen kohtuullistaminen avaa mahdollisuuden etsiä oikeudenmukaisempia ruoan tuotannon muotoja, kirjoittavat professorit Minna Kaljonen ja Maijaliisa Erkkola.Puheenvuoro
Nykyisen kaltainen tulonsiirto veronmaksajilta metsäteollisuudelle on poliittinen päätös, jolle on reilumpia ja kestävämpiä vaihtoehtoja, kirjoittaa apulaisprofessori Samuli Junttila.Puheenvuoro
EU:n monivuotisten rahoituskehysten on tuettava kilpailukykyä parantavaa toimintaa ja käytettävä vähemmän valtiontukia vanhan pönkittämiseen, kirjoittaa ministeri Mauri Pekkarinen.Puheenvuoro
