Kulttuurin avulla yhtenäisempi ja vahvempi Suomi
Taide ja kulttuuri ovat oman mielen ja yhteisöjen hyvinvoinnin, elinvoiman ja uudistumisen kannalta avainasemassa, kirjoittaa Raija Kemiläinen.
”Eihän elämä ole monologia, vaan dialogia”, vastasi taiteellinen johtaja, koreografi Tero Saarinen, kun pyysin häneltä puheenvuoroa erääseen tilaisuuteen. Hän ehdotti mieluummin dialogia, keskustelua teemasta kuin yksinäistä puhetta.
Jäin miettimään Teron ajatusta, miten kirkkaasti hän yhdellä sanalla kuvasi kulttuurin erityislaadun: dialogi. On kyseessä mikä kulttuurin muoto tahansa, syntyy aina dialogi teoksen, esittäjien ja yleisön välillä. Dialogin avulla opimme ymmärtämään toisenlaisia ihmisiä, näkemyksiä, uskontoja, erilaisia maailmoja. Käymme myös hiljaista dialogia itsemme kanssa, punnitsemme arvojamme, asenteitamme ja kokemuksiamme. Opimme samalla itsestämme.
Eipä taida monikaan asia olla kulttuurin mahdollistamaa dialogia tärkeämpää. Erityisesti nyt, kun elämme sekasortoisessa, arvaamattomassa, pelottavassa vastakkainasettelun maailmassa.
Mitä paremmin ymmärrämme erilaisuutta, sitä vähemmän sitä pelkäämme, sitä vähemmän sen koemme uhkana. Kulttuurin avulla voimme turvallisissa olosuhteissa lähestyä ja kokea oman kuplamme ulkopuolisia asioita. Bregenzin musiikkijuhlien avajaisissa Itävallan liittopresidentti korosti viisaasti, kuinka kulttuurin avulla voidaan ylittää vaikeitakin raja-aitoja.