Terapiatakuu otettiin käyttöön liian nopeasti

Suomen Kuvalehden artikkelin ”Toistaiseksi utopia” (SK 36/2026) mukaan terapiatakuu ei ole lunastanut sille asetettuja odotuksia lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa: ongelma on paitsi tuen saatavuudessa myös käytetyissä menetelmissä. Haastateltujen ammattilaisten mielestä ne ovat vaikuttavia osalle nuorista, mutta liian kapeita vastaamaan lasten ja nuorten yksilöllisiin mielenterveyden tuen ja hoidon tarpeisiin.

Terapiatakuun ongelma ei kuitenkaan ole tutkittuun näyttöön perustuvissa menetelmissä, sillä niiden avulla lapset ja nuoret voivat saada laadukasta, yhdenvertaista ja oikea-aikaista tukea sekä hoitoa mielenterveyteen.

Lisäksi terapiatakuu sisältää oikeuden lyhytpsykoterapiaan, jossa hoito suunnitellaan yksilöllisesti lapsen tai nuoren tarpeiden mukaan. Ne ovat moninaisia, ja siksi palveluissa tarvitaan sekä vaikuttavia menetelmiä että yksilöllisempiä tuki- ja hoitomuotoja.

Vaikuttavilla menetelmillä muun muassa ehkäistään onnistuneesti käytöshäi­riöitä, hoidetaan ahdistusoireita ja tuetaan vanhemmuutta. Ne on kuitenkin kohdennettava oikein, sillä opiskeluhuollossa, neuvoloissa ja muissa perhepalveluissa käytettävien menetelmien tarkoitus on ennaltaehkäistä mielenterveyden häiriöitä sekä hoitaa lieviä ja keskivaikeita ongelmia.

Jos oireilu on jatkunut pitkään, vaikeutunut tai siihen liittyy useita samanaikaisia haasteita, tarvitaan yleensä laajempaa ja yksilöllisempää hoitoa.

Ongelma on menetelmien sijaan terapia­takuun liian nopeassa toimeenpanossa.

Menetelmien juurtuminen ammattilaisten työhön ja lasten sekä nuorten hyväksi ei tapahdu muutamassa kuukaudessa tai vuodessa. Se edellyttää hyvinvointialueilta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä johtamista sekä laajaa yhteistyötä organisaation eri tasoilla ja niiden välillä. Tähän on kehitetty tutkittuun tietoon perustuvia keinoja, joita on jo pilotoitu menestyksekkäästi yhdeksällä hyvinvointialueella ja Helsingissä.

Uusien työkalujen avulla voidaan muun muassa arvioida systemaattisesti, soveltuvatko menetelmät lapsille ja nuorille sekä ammattilaisten käyttöön, ja parantaa siten käyttöönoton onnistumista.

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää hyvinvointialueella käytettävien menetelmien harkittuun valintaan, ammattilaisten pitkäjänteiseen tukemiseen sekä menetelmien käytön seurantaan ja ylläpitoon. Seurantatiedon avulla voidaan tarvittaessa myös tehdä päätös luopua menetelmästä, joka ei ole vaikuttava tai sovellu lapsille, nuorille tai toimintaympäristöön.

Myös Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (Palko) suositukset terapiatakuussa käytettävistä menetelmistä tulevat jatkossa tukemaan hyvinvointialueiden työtä. Suositusten oli tarkoitus valmistua yli vuosi sitten, mutta ne ovat viivästyneet.

Ilman menetelmien käyttöönoton ja niiden juurruttamisen pitkäjänteistä johtamista terapiatakuun hyödyt jäävät saavuttamatta ja panostukset menetelmäkoulutuksiin eivät muutu lasten ja nuorten paremmaksi hoidoksi tai säästöiksi erikoissairaanhoidossa.

Siksi menetelmien käyttöönottoon tulisi varata riittävät resurssit ja ratkoa aktiivisesti jo tunnistettuja haasteita. Vakiintuneet menetelmät tuottavat parhaan mahdollisen hyödyn lapsille ja nuorille, ja hyvinvointialueiden edellytykset tehdä taloudellisesti vaikuttavaa mielenterveystyötä paranevat. 

Marjo Kurki on kehitysjohtaja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlassa ja strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ohjelmajohtaja.

Helmi Heinonen on väitöskirjatutkija Itlassa, Helsingin yliopistossa ja strategisen tutkimuksen neuvoston Imagine-hankkeessa.