Tekoälyn käyttö tuo talouskasvua

Olemme kohtaamassa neljättä teollista vallankumousta. Murros vertautuu hetkeen, jolloin ihminen oppi valjastamaan sähkön käyttöönsä. Tekoäly ja vahvistuva automatisaatio muuttavat käsitystämme maailmasta. Suomi ei voi eristäytyä, vaikka murrokseen liittyy perusteltuja huolia. Siksi huomio on kiinnitettävä siihen, mitä mahdollisuuksia tekoäly meille tarjoaa.

Tekoäly on keskeinen työkalu Suomen talouden vahvistamisessa. Vahva koulutusjärjestelmä, laaja osaaminen, korkea luottamus ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkot tekevät meistä maan, jossa tekoälyä voidaan käyttää vastuullisesti ja laajasti.

Tekoälyyn on syytä suhtautua rakentavan optimistisesti. Se voi vahvistaa ihmisten turvallisuudentunnetta helpottamalla uudelleenkouluttautumista ja jatkuvaa oppimista, parantamalla kykyä torjua digihuijauksia sekä mahdollistamalla mielekkäämpiä työnkuvia, joissa rutiinit vähenevät ja inhimillinen kohtaaminen lisääntyy.

Tekoälyn hyödyntämisestä on tultava jokaisen suomalaisen uusi kansalaistaito. Samalla se auttaa vastaamaan väestörakenteen haasteisiin ja parantamaan tuottavuutta siellä, missä se on järkevää niin, että ihmisten aikaa vapautuu yhä enemmän siihen, missä ihmistä todella tarvitaan.

Suomi on tehnyt viisaita päätöksiä panostaessaan tekoälyyn ja uuteen teknologiaan. Meillä on huipputason osaamista, vahva koulutuspohja ja välineitä, kuten CSC:n yksi maailman tehokkaimmista supertietokoneista ja VTT:n kehittämä kvanttitietokone.

Hyvä alku ei kuitenkaan riitä. Maailma muuttuu nopeasti ja kilpailu teknologiassa kiristyy koko ajan. Jos Suomi jää paikalleen, muut menevät ohi. Meidän täytyy panostaa osaamiseen, tutkimukseen ja yritysten kykyyn hyödyntää tekoälyä.

Lopulta kyse on hyvin arkisesta asiasta: syntyykö Suomeen uusia työpaikkoja ja kasvua vai ei.

Yritysten ja julkisen sektorin kyky hyödyntää tekoälyä ratkaisee sen, syntyykö Suomeen uutta kasvua vai jäämmekö pysyvään hitaaseen kehitykseen. Siksi meidän on oltava rohkeita ja tavoiteltava kunnianhimoisesti arjen sujuvoittamista, tuottavuuden ja talouden kasvua tekoälyn avulla.

Tekoäly ei toimi tyhjiössä. Siksi kysymys datan hallinnasta on myös kysymys siitä, kuka tekoälyn tuottavuushyödyt lopulta saa. Suuret yhdysvaltalaiset teknologiayhtiöt pyrkivät keskittämään datan ja sen taloudellisen arvon itselleen. Suomen ei pidä tyytyä tarjoamaan halpaa energiaa datakeskuksille, vaan kehittää omia palvelujaan datan ja tekoälyn varaan. Tässä Suomi ei pärjää yksin, vaan tarvitsee vahvaa eurooppalaista yhteistyötä datan hallinnassa.

Teknologialla on myös suora yhteys turvallisuuteen. Sama teknologia, jota kehitetään yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa, voi palvella sekä siviiliyhteiskuntaa että puolustusta. Käytännössä se tarkoittaa, että kun kehitämme parempia digitaalisia ratkaisuja arkeen, vahvistamme samalla Suomen puolustuskykyä.

Tekoäly muuttaa jo nyt sitä, miten maailmassa vaikutetaan ihmisiin ja yhteiskuntiin. Kyse ei ole vain sodankäynnistä, vaan myös siitä, millaista tietoa näemme, mihin luotamme ja pystymmekö pitämään kiinni omasta tavastamme elää ja tehdä päätöksiä.

Ratkaisut eivät lopulta ole monimutkaisia. Meidän täytyy panostaa koulutukseen, tukea yrityksiä uudistumaan, rakentaa vahvaa infrastruktuuria ja huolehtia siitä, että kehitymme myös digitaalisessa puolustuksessa. Osa puolustuspanostuksistakin kannattaa suunnata juuri tähän.

Lopulta kyse on siitä, haluammeko olla maa, joka käyttää muiden tekemää teknologiaa. Vai maa, joka kehittää sitä itse?

Se valinta ratkaisee paljon enemmän kuin miltä ehkä ensi silmäyksellä näyttää. 

Kirjoittaja on keskustan puheenjohtaja.