Vauvarahasto ei ole silmänkääntötemppu

Vauvarahaston lähestymistapaa on syytä avata tarkemmin Heikki Pursiaisen kolumnin nostamien kysymysten pohjalta.

Mallinnuksemme perustuu väestörekisteriaineistolla kalibroituun agenttipohjaiseen simulaatioon, joka on kalibroitu vuosien 2022 ja 2023 tilastotiedolla. Taloudelliset kannustimet ja syntyvyys ovat yhteydessä toisiinsa, ja tämä on johdonmukainen löydös kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa, jonka olemme koonneet julkaistuun työpaperiimme.

Mallinnuksemme ei ole tarkoitettu väestöennusteeksi, sillä se ei esimerkiksi huomioi muuttoliikettä. Tietopohja ja oletukset ovat avoimesti saatavilla työpaperista.

Pursiainen huomauttaa, että vanhemmuutta tuetaan jo nyt miljardeilla. Tämä pitää paikkansa, mutta kehityssuunta on huolestuttava. THL:n tuoreimpien tietojen mukaan lapsiperheiden toimeentuloturva on pysynyt reaalisesti lähes samalla tasolla koko 2000-luvun, noin kolmessa miljardissa eurossa, samalla kun lapsilisien reaaliarvo on laskenut 20–30 prosenttia vuodesta 2010.

Lapsiperheisiin kohdistetut sosiaaliturvamenot ovat tällä hetkellä noin neljäsosa ikääntyneisiin kohdistuneisiin menoihin verrattuna, ja tämä ero on moninkertaistunut 1990-luvulta. Lapsiperheiden suhteellinen asema on heikentynyt, ja juuri tähän Vauvarahasto vastaa.

Vaihtoehtoiskustannus on todellinen ja olemme tunnustaneet sen alusta asti. Nykyisen hyvin matalan syntyvyyden korjaaminen lähemmäs ihmisten toivomia lapsilukuja olisi kuitenkin kansantaloudellisestikin järkevää, sillä pitkään jatkuva hyvin matala syntyvyys ylläpitää myös jatkuvaa rakenteellista vajetta hyvinvointivaltion rahoituksessa.

Ehdotuksemme vastaa pitkäaikaisen rahastosijoituksen lisäksi matalan syntyvyyden haasteisiin jo nyt väliaikaisella vauvabonuksella. Mallinnuksemme mukaan tämä pienempi bonus voisi nostaa syntyvyyttä kestävämmälle tasolle välittömästi.

Oman kustannusarviomme mukaan väliaikaisen vauvabonusjärjestelmän ensimmäisen vuoden kustannus on noin 170 miljoonaa euroa. Kelan tutkimusyksikön SISU-mikrosimulaatio päätyi lähes samaan, arviolta noin 190 miljoonaan euroon, kun mukaan lasketaan vauvabonusten lisäksi muut kasvavat etuuskustannukset, kuten lapsilisät ja äitiysavustukset. Kyse on konkreettisesta panostuksesta nykyvanhemmille heti.

Uuden yhteiskuntapoliittisen avauksen myötä Suomi voisi profiloitua perheystävällisen politiikan edelläkävijänä, joka tukee toivotun lapsiluvun saavuttamista sekä esimerkkinä sukupolvien välisestä solidaarisuudesta.

Kirjoittaja on Väestöliiton toimitusjohtaja.