Soiden ennallistaminen parantaisi maanpuolustusta
Samalla hillittäisiin luontokatoa ja ilmastonmuutosta sekä pudistettaisiin vesistöjä, kirjoittaa tieteellinen johtaja Risto Sulkava.
3
MIN
Suomella on yli 1 300 kilometriä Venäjän vastaista rajaa, josta etenkin Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueella huomattava osa on suota. Suuri osa soista on ojitettu metsänkasvatuksen parantamiseksi, usein heikoin tuloksin. Soiden ennallistaminen parantaisi Suomen maanpuolustusta.
Suomen soissa on turvetta keskimäärin parin metrin, toisinaan jopa kymmenen metrin, paksuudelta. Kun turve on läpeensä märkää, pehmeä pohja ei kanna raskaita koneita. Ojituksen seurauksena vedenpinta on laskenut, ja soille on kasvanut puita, jotka juuristollaan sitovat turpeen kantavaksi.
Puuston kasvu on pääosalla itärajan suoalueista ollut heikkoa, eikä metsänkasvatus usein ole taloudellisesti kannattavaa. Mutta suon vetelyyden ja suolajiston elinpaikat ojitus on tuhonnut.
Soiden ennallistuksessa alueelta poistetaan ojituksen jälkeen syntynyttä puustoa ja sen jälkeen tukitaan ojat. Tällöin suolle palautuvat märät ja vetelät alueet. Suolle muodostuu eri kokoisia allikoita, rimpiä ja rapaa täynnä olevia kasvittomia ruoppia. Niiden ylittäminen on jalkamiehellekin hyvin vaikeaa, toisinaan mahdotonta.
