Donald Trumpin valmius heittää Ukraina bussin alle on vakava viesti siitä, että näin voi käydä myös Suomelle. Natosta on kuitenkin hyötyä kansalliselle puolustuksellemme, kunhan emme mene mukaan provokatorisimpiin ydinsotaharjoituksiin ja muihin ylilyönteihin, joista meillä on oikeus ja mahdollisuus pysyä erossa, kirjoittaa Erkki Tuomioja mielipidekirjoituksessaan.Nato
Ahti M. Salonen toimi yöpakkaskriisin aikana pääministeri K.A. Fagerholmin poliittisena sihteerinä. Helmikuussa 1992 hän luovutti muistiinpanonsa historiantutkija Hannu Rautkalliolle. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Rautkallio kaivoi mustakantisen vihon uudelleen esiin.historia
Putinin puheet voi tiivistää näin: kylmä sota lopetettiin väärällä tavalla ja Venäjä pitää tunnustaa Neuvostoliiton suurvalta-aseman perijäksi.pääkirjoitus
Kun Niinistö sanoi, ettei aseellisella voimalla tai väkivallalla uhkaamisella ole mahdollista rakentaa kestävää tulevaisuutta, se oli suora viittaus Venäjän toimiin Ukrainan rajalla.pääkirjoitus
Toimittaja Anna-Lena Laurén luki kesälomallaan Paasikiven muistelmia. Paasikivi ymmärsi Neuvostoliittoa, mutta oli valmis puolustamaan Suomen etuja.näkökulma
Paasikiven vaitonainen länsisuuntaus ja sotilaallinen valmiusajattelu olivat vuosikymmeniä sisäpiirin salaisuus, kirjoittaa valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka Kanava-lehdessä.historia
Yli sata maata eri puolilla maailmaa salasi vuosikymmenien ajan arkaluonteisimmat viestinsä sveitsiläisillä salakirjoituslaitteilla. Niitä myi yhtiö, jonka omistivat länsimaiset tiedustelupalvelut.vakoilu
Joulupäivänä 1989 kapteeni Ionel Boeru ilmoittautui, kun tarvittin vapaaehtoisia. Jos hän olisi tiennyt, mihin vapaaehtoisia pyydettiin, hän olisi jäänyt kasarmille. Romania
Suomen kartoittaminen kiinnosti myös länttä. CIA:n edustaja meni Tie- ja vesirakennushallituksen päämajaan ja pyysi tietoja silloista, jotka kestivät panssarivaunun.historia
