Tehtävä Unkarissa
Diplomaatti Pertti Torstilan muistelmat ovat pätevä esitys kylmän sodan ulkopolitiikasta, Teppo Tiilikainen kirjoittaa.
Vuonna 2014 eläkkeelle jäänyt alivaltiosihteeri Pertti Torstila seurasi Euroopan poliittista murrosta aitiopaikalta yli 40 vuotta. Hän aloitti uransa ulkoministeriössä keskellä kylmää sotaa ja koki kommunismin romahduksen Etyk-suurlähettiläänä Wienissä.
Torstila palveli ulkoministeriötä viidessä maassa viiden presidentin ja 14 ulkoministerin aikana. Komennus Budapestiin -muistelmateoksen pääosan varastaa kuitenkin Unkari, johon hänellä on erityisen läheinen suhde. Hän työskenteli Budapestissa ensin lähetystösihteerinä 1970-luvulla ja myöhemmin suurlähettiläänä 1990-luvulla.
Torstila käy läpi Unkarin historian kipupisteitä, vuoden 1920 Trianonin nöyryyttävän rauhan ja vuoden 1956 kansannousun, jonka neuvostopanssarit murskasivat verisesti.
Hänen muuttaessaan ensimmäistä kertaa Budapestiin Unkaria kutsuttiin ”kommunistileirin iloisimmaksi parakiksi”. Siellä nautittiin suuremmasta vapaudesta ja paremmasta kulutustavaroiden tarjonnasta kuin muissa itäblokin maissa. Se oli paljolti maan johtajan János Kádárin ansiota. Hän oli kansannousun petturi, mutta ajan mittaan hänestä kehittyi samanlainen poliittisen linjan takuumies Moskovan suuntaan kuin Kekkosesta Suomessa.