Kanava: Presidentti julisti neuvosto-ystävyyttä, mutta haki salassa turvaa lännestä – J.K. Paasikiven syntymästä 150 vuotta

Paasikiven vaitonainen länsisuuntaus ja sotilaallinen valmiusajattelu olivat vuosikymmeniä sisäpiirin salaisuus, kirjoittaa valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka Kanava-lehdessä. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa aiemmin ilmestyneitä tekstejä verkossa. Presidentti J. K. Paasikiven syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta 27. marraskuuta 2020.

SUOMESSA toisen maailmansodan jälkeen yleisen tulkinnan mukaan Neuvostoliitto hallitsi Itämeren ja Jäämeren välistä turvallisuusympäristöä niin musertavalla voimalla, että kaikkiin sen vaatimuksiin oli suostuttava. Presidentti J.K. Paasikivi johti määrätietoisesti tätä suuntausta, ja vaimensi sen vastustajat jyrisevällä todistelullaan.

Kaikessa hiljaisuudessa hän vaikersi virallisen roolinsa raskautta ja Neuvostoliiton röyhkeyttä. Se alkoi kuitenkin näkyä julkisuudessa vasta presidentin päiväkirjojen julkaisun jälkeen vuosikymmeniä myöhemmin.

Niiden ja muiden arkistolähteiden perusteella tiedetään nyt, että samalla kun Paasikivi puhui ystävyydestä Neuvostoliiton kanssa, hän haki kulissien takana tukea lännestä.  Aluksi vain pienin ja lähinnä vertauskuvallisin askelin, mutta jo ne lievensivät Paasikiven ahdinkoa.