Naton turvatakuut EU:n kautta
Kylmä sota tekee paluuta, kirjoittaa Leif Blomqvist.
Kuva Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta on ristiriitainen. Venäjän mielestä Suomen pitäisi kuulua sen etupiiriin. Venäjä katsoo kuitenkin Suomen nyt toimivan sotilaallisesti osana länttä ja varautuu sen mukaisesti.
Natolle Suomi on tärkeä kumppanimaa, jonka kanssa se tekee laajaa yhteistyötä varautumatta kuitenkaan puolustamaan Suomea. Suomi pitää itseään sotilaallisesti liittoutumattomana, mutta kriisissä se toivoo apua Natosta.
Kylmän sodan päätyttyä oli houkuttelevaa ajatella, että turvallisuustakuita ei enää tarvita. Nyt kun kansainvälinen ilmapiiri kiristyy uudestaan, se tapahtuu tilanteessa, jossa Suomi harjoittaa pääosan ulkopolitiikastaan EU:n riveissä. Jos tämä politiikka johtaa sotilaalliseen jännitykseen tai jopa selkkaukseen, Suomelta puuttuu useimpien EU-maiden Natolta saama ulkopolitiikan jälleenvakuutus.
Vain Naton turvatakuut tarjoavat tehokkaan pelotteen kansallisen puolustuksen tueksi. Kun Suomen kansa potee pahaa Nato-allergiaa, herää kysymys, onko olemassa oikotietä saada turvatakuut ilman suoranaista jäsenyyttä.
