Tykkäisitkö asua Hitlerin bunkkerin päällä?

Berliini on täynnä kylmän sodan jättämiä jälkiä ydinbunkkereista vakoilukeskuksiin.

Berliini
Teksti
Teppo Tiilikainen

Friedrichstrassen ja Zimmerstrassen kulmaa ei tahdo tunnistaa entisekseen. Legendaarisen Checkpoint Charlien raja-aseman ympäristö on muuttunut perusteellisesti sen jälkeen kun muuri purettiin 25 vuotta sitten ja Berliinistä tuli yhdistyneen Saksan pääkaupunki.

Checkpoint Charlie tuli minulle erittäin tutuksi 1980-luvun luvun lopulla, kun työskentelin kolme vuotta kirjeenvaihtajana Itä-Berliinissä. Kuljin tarkastuspisteen läpi lähestulkoon päivittäin, sillä idässä ei myyty länsimaisia sanomalehtiä. Useimmiten kävin samalla läheisessä ruokakaupassa ostamassa hedelmiä, jotka puuttuivat itäpuolen valikoimista.

Checkpoint Charlieta käyttivät tuolloin toimittajien lisäksi myös diplomaatit ja ulkomaalaiset turistit, saksalaisilla oli omat rajanylityspaikkansa.

Nyt raja-asemalla ei enää ole autojonoja eivätkä töykeät itäsaksalaiset rajavartijat kysele passeja ja rajanylityskortteja. Väkeä riittää silti aamusta iltaan, sillä Checkpoint Charliesta on rakennettu turistirysä kebab-kioskeineen ja kahviloineen.

Matkailijat valokuvaavat toisiaan ”amerikkalaissotilaiden” seurassa kylmän sodan kulisseissa. Yhdysvaltain liput liehuvat valkoiseksi maalatun kopin edustalla, ja katolle isketty kyltti väittää, että olemme Yhdysvaltain armeijan rajanylitysasemalla.