Kyösti Tornberg ja ihmeellinen vuosi Kittilän vt. kunnanjohtajana

Uutisanalyysi: Yhden vuoden aikana Kittilän kunta on kulkenut kriisistä toiseen.
Kotimaa 11.4.2016 18:45
Kittilän vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg.
Kittilän vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg. © Outi Jaako / Luoteis-Lappi

Kittilän kuntaa on luotsannut vuoden verran vt. kunnanjohtaja, oikeustieteen tohtori Kyösti Tornberg.

Tornberg voi saada nimensä kunnallishallinnon historiaan. Hänen ja Kittilän kuntapäättäjien toimien takia koko kuntakenttä voi saada lain, joka antaa valtiolle puuttumiskeinoja kunnan kriisiytyneeseen päätöksentekoon.

Laista on käytetty nimitystä Lex Kittilä. Se voisi olla eduskunnan käsittelyssä nopealla aikataululla. Ehdotus Lex Kittiläksi tulee luovuttaa 25. huhtikuuta.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) on asettanut Lex Kittilän selvitysmieheksi kuntalain asiantuntijan Kari Prättälän.

Lapin Kansan haastattelussa 21. maaliskuuta Tornberg toivoi Prättälää ulos ”kuplasta”:

”Tässä on vähän semmoinen kupla, jossa jotkut elävät, mutta me elämme reaalimaailmassa. Toivon mukaan Prättälä tulee sieltä kuplasta pois katselemaan tätä reaalimaailmaa.”

Tornbergin mukaan hänen johtamassaan kunnassa asiat hoituvat ja päätöksenteko toimii.

Kunnanvaltuuston piti 11. huhtikuuta käsitellä kunnanhallituksen esitys, jonka mukaan Tornberg saisi jatkokauden vuoden loppuun asti. Asia kuitenkin palautettiin uuteen valmisteluun kunnanhallituksen esittelymenettelyssä tapahtuneen virheen vuoksi.

Tornbergin jatkokausi on siis vielä avoinna.

Kunnanhallitus oli esittänyt Tornbergille hänen toivomuksestaan räätälöityä 80-prosenttista työaikaa 5800 euron kuukausipalkalla.

Mutta mitä tarkoittaa 80 prosenttia työajasta, kun kunnanjohtajalla on kokonaistyöaika?

Tähän kysymykseen Tornberg ei suostunut vastaamaan, kun Suomen Kuvalehti sitä kysyi perjantaina 8. huhtikuuta.

Samalla SK kysyi, mitä Tornberg itse ajattelee vuodestaan Kittilän vt. kunnanjohtajana. Mitä hän tavoitteli ja miten hän on mielestään onnistunut pyrkimyksissään – ja miksi hän ylipäätään tuli Kittilään vt. kunnanjohtajaksi ja jätti Kolarissa vakinaisen kunnanjohtajan viran?

Sekin kiinnosti, miten Tornberg kommentoi aikaisempia kunnanjohtajapestejään, muun muassa sitä, mitä tapahtui Iin kunnassa, joka irtisanoi hänet luottamuspulan perusteella vuonna 2010 omavaltaisen toiminnan vuoksi.

Ja mitä mieltä hän on julkisuudessa esitetystä kritiikistä, jonka mukaan hän ei ole hoitanut laillisuusvalvontaa kuten kunnanjohtajan kuuluu?

Tornberg ei vastannut yhteenkään Suomen Kuvalehden kysymykseen eikä kommentoinut millään tavalla sähköpostiviestiä, jossa kysymykset esitettiin.

 

Kyösti Tornberg (s. 1953) ehti ennen kuntajohtajan uraansa toimia muun muassa keskustan hallintopäällikkönä Paavo Väyrysen puheenjohtajakaudella.

Parhaiten Tornberg tunnetaan kuitenkin pohjoisten, keskustavetoisten kuntien johtajana.

Suomen Kuvalehti kysyi useilta kuntavaikuttajilta Kittilän ulkopuolelta näkemystä siitä, millainen kuntajohtaja Tornberg on.

Kukaan ei halunnut kommentoida Tornbergin johtamistaitoja ja -keinoja nimellään eikä nimettömänäkään.

Yksi rohkeni kysyä kieltäytymisensä yhteydessä, miten Kittilä voi ajautua nykyisenlaiseen tilaan oikeustieteen tohtorin johdolla.

Toinen vaikuttaja luonnehti Tornbergin toimia näin: ”Jäljet pelottavat.”

Jäljillä hän viittasi Tornbergin turbulenttiin uraan kuntajohtajana.

Kittilän ja Iin lisäksi Tornberg on toiminut Kuusamon kaupungissa, joka ei valinnut häntä enää jatkokaudelle määräaikaisen pestin umpeuduttua vuonna 2003.

Kittilään Tornberg tuli vt. kunnanjohtajaksi Kolarin kunnanjohtajan paikalta. Vakinaista virkaa hän hoiti vain pari vuotta.

 

Millainen on Kittilän kunnan ja Kyösti Tornbergin ”reaalimaailma”? Mitä Kittilässä on tapahtunut Tornbergin johdossa yhden vuoden aikana?

Tornberg tuli Kittilän vt. kunnanjohtajaksi, kun hallintojohtaja Esa Mäkinen siirrettiin vt. kunnanjohtajan tehtävistä syrjään keväällä 2015.

Tornberg on tohtori, joka on väitellyt kunnallisoikeuden alalta kuntajakokysymyksistä vuonna 2014. Kittilän kaudellaan hän on tulkinnut kuntaa koskevia lakeja omintakeisesti heti ensi viikoista lähtien.

Tulo Kittilään huhtikuussa 2015 oli kuitenkin suorastaan toiveikas.

Tornberg kertoi Lapin median haastatteluissa, että hän uskoo pitkäaikaisen kuntakokemuksensa ja oikeustieteen tohtoriutensa ansiosta onnistuvansa rauhoittamaan kunnan tilanteen. Edessä olisi siis paluu normaaliin päiväjärjestykseen.

Kittilälehden haastattelussa uuden pestinsä aattona Tornberg kertoi neuvoneensa Kittilän kuntapäättäjiä jo kesällä 2014 lainopillisissa kysymyksissä. Tuolloin hän toimi Kolarin kunnanjohtajana.

Sitä Kittilälehti ei kertonut, mitä Tornbergin neuvot koskivat. Ajankohtaisia aiheita kesällä 2014 oli useita, muun muassa kunnanjohtajan erottaminen ja hissiyhtiön tutkinta.

Lähes ensitöikseen Kittilän vt. kunnanjohtajana Tornberg salasi huhtikuussa 2015 niin sanotut Eilavaara-asiakirjat, jotka liittyivät kuntapäättäjien harjoittamaan varjovalmisteluun. Suomen Kuvalehti oli pyytänyt asiakirjoja maaliskuussa julkisuuslakiin vedoten.

Kunnanjohtajalla ei ole toimivaltaa salata kunnan asiakirjoja. SK valitti salauspäätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen ja teki Lapin poliisilaitokselle tutkintapyynnön Tornbergin toiminnasta.

Kesäkuussa 2015 Tornberg kertoi Yle Lapin toimittajalle, että poliisi oli neuvonut häntä salaamaan Eilavaara-asiakirjat.

Poliisi kiisti neuvoneensa mitään tällaista.

SK:n valitukseen salauspäätöksestä Tornberg vastasi hallinto-oikeudelle elokuussa. Siinä hän väheksyi Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään asiantuntemusta ”käytännön kuntaelämän kannalta vieraaksi” ja ”teoreettiseksi”. Mäenpää on Suomen ykkösasiantuntija julkisuuslainsäädännön kysymyksissä.

 

Huhtikuussa 2015 syntyi toinenkin ”salauspäätös”.

Kyösti Tornberg oli istunut vt. kunnanjohtajana vasta muutamia viikkoja, kun keskustan valtuustoryhmän saaman selvityksen perusteella kunnanvaltuutettujen enemmistö antoi valtuuston puheenjohtajalle Inkeri Yritykselle (vas) moitteet toimivallan ylittämisestä.

Keskustan ryhmän selvitystä ei ole löytynyt mistään. Sen perään ovat kyselleet sekä Yritys että Suomen Kuvalehti.

Selvitys olisi juridisesti mielenkiintoinen erityisesti siksi, että kuntalain mukaan valtuustolla ei ole toimivaltaa antaa moitteita puheenjohtajalle.

Kunnanjohtaja harjoittaa yhdessä kunnanhallituksen kanssa laillisuusvalvontaa. Kittilässä vt. kunnanjohtaja, oikeustieteen tohtori Tornberg ei ole kuitenkaan missään vaiheessa tuonut moitepäätöstä kunnanhallitukseen oikaistavaksi.

Kun Yritys valitti saamistaan moitteista Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, vt. kunnanjohtaja kirjoitti kunnan puolesta lausunnon, jollaisia ei juuri näe:

”Kunnanhallituksen käsityksen mukaan ko. selvityksellä ei tarkoiteta mitään yksittäistä asiakirjaa tai lausuntoa vaan sen informaation kokonaisuutta, joka on kertynyt asiassa 15.9.2014 päätöksen yhteydessä ja sen jälkeen. Tässä informaatiossa tärkein kohta on kunnanvaltuuston 20.10.2014 § 50 päätös.”

Kyseisessä lokakuun 2014 kokouksessa valtuusto palautti kunnanhallituksen jäsenet täysivaltaisesti päätöksentekoon. Yritys oli heidät syyskuussa pidättänyt osittain päätöksenteosta asiakokonaisuuksissa, joista poliisi oli käynnistänyt esitutkinnan.

Yrityksen saamien moitteiden taustalla olikin siis valtuuston enemmistön mielipide ja kannanotto, joka muuttui myöhemmin ”selvitykseksi”.

Tämän lausunnon kunnanhallitus hyväksyi annettavaksi Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle – virkavastuulla.

Tornberg ei ole suostunut antamaan Yritykselle Eilavaara-asiakirjoja, jotka ovat muun muassa valtuuston varapuheenjohtajalla hallussaan.

Kuinkahan monessa kunnassa vt. kunnanjohtaja kieltäytyy antamasta kunnan päätöksenteon asiakirjoja valtuuston puheenjohtajalle?

 

Kesäkuussa 2015 Kyösti Tornberg päätti vaieta yhdessä kunnanhallituksen enemmistön kanssa vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä kunnan oikeudellisista riskeistä.

Tilinpäätöksen tiedot annetaan virkavastuulla. Kunnan keskeiset riskit tulisi tunnistaa osiossa, jossa riskejä käsitellään.

Kuntapäättäjien ja vt. kunnanjohtajan mielestä oikeudellisissa riskeissä ei esimerkiksi ollut syytä kertoa valtakunnansyyttäjänviraston uudelleen avaamasta esitutkinnasta, joka koskee kuntakonserniin kuuluvan hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtajan Jouni Palosaaren toimista hissihankinnassa.

Kesäkuussa 2015 Tornbergille syntyi halu maksaa Eilavaara-lasku, tai ainakin osa siitä.

Tornbergin mukaan ”yli 7500 euron suuruisesta laskusta noin 6000 euroa on syntynyt riidattomasti vasta sen jälkeen, kun kunnanhallitus päätti pyytää lainopillista asiantuntija-apua”.

SK arveli tuolloin, että laskun maksamisesta tuskin tulisi ”riidatonta”. Keskusrikospoliisi tutki jo Eilavaara-asiakirjoihin ja laskuun liittyvää vyyhtiä.

Myöhemmin, joulukuussa 2015, SK kertoi, että Eilavaara-asia oli jo syyteharkinnassa ja törkeän petoksen yrityksestä ja virka-aseman väärinkäytöstä olivat epäiltyinä Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja sekä valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Siitä ei ole varmuutta, tiesikö Tornberg keskeisten kuntapäättäjien olevan epäiltyinä Eilavaara-asiassa halutessaan maksaa osan laskusta.

Tiettävästi Eilavaara-laskua ei ole maksettu vieläkään.

 

Elokuussa 2015, kesäloman jälkeen, vt. kunnanjohtaja Tornberg sekä enemmistö kunnanhallituksen ja -valtuuston päättäjistä aloittivat tomerasti.

Hallintojohtaja Esa Mäkinen siirrettiin syrjään kunnanhallituksen sihteerin ja kunnanjohtajan sijaisen tehtävistä muuttamalla hallintosääntöä valtuustossa. Mäkistä ei kuultu ennen valtuuston käsittelyä.

Vaikka Mäkisen syrjään siirtäminen oli hyvän hallinnon vastainen prosessi, vt. kunnanjohtaja ei tuonut päätöstä kunnanhallituksen oikaistavaksi.

Sen sijaan Tornberg kertoi Mäkiselle ja valtuuston puheenjohtajalle Inkeri Yritykselle, että ”veljet vaativat” tällaista ratkaisua, koska Mäkinen oli tuonut Eilavaara-laskun kunnanhallituksen listalle toimiessaan ennen Tornbergia vt. kunnanjohtajana. Laskun tultua julki käynnistyi keskusrikospoliisin tutkinta tässä asiassa.

Veljillä Tornberg tarkoitti kunnanhallituksen puheenjohtajakolmikkoa, Timo Kurulaa (kesk), Aki Maunulaa (vas) ja Tarmo Salosta (ps).

Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen arveli syyskuussa SK:n haastattelussa, että poliisi joutuu todennäköisesti tutkimaan tämänkin tapauksen, koska päätöksenteossa käytettiin Mäkistä kohtaan harkintavaltaa väärin niin räikeästi.

Myöhemmin, tammikuussa 2016, Tornberg kirjoitti eriskummallisen lausunnon Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle kunnanhallituksen vastaukseksi valtuutettu Hille Kuusiston (kok) valitukseen. Kuusisto oli vaatinut Mäkisen palauttamista tehtäviinsä.

Oikeusoppineet muistuttivat SK:n haastattelussa, että kun viranomainen – tässä tapauksessa kunnanhallitus – antaa hallintotuomioistuimelle lausunnon, sen pitäisi perustua tosiasioihin.

 

Hurjalta näyttävän päätöksenteon keskellä Kyösti Tornberg antoi elokuussa 2015 Suomenmaalle haastattelun, jossa hän kertoi kunnan päätöksenteon palanneen ”lähes normaalitilaan”.

Mikä on kunnan normaalitila? Kittilän päätöksenteko työllisti jo tuolloin koko joukkoa tutkinnanjohtajia, syyttäjiä, hallinto-oikeuden esittelijöitä sekä tuomareita.

Joulun alla Kittilän päätöksenteko alkoi näyttää yhä erikoisemmalta.

Levin ”matkailukuningattarena” tunnettu yrittäjä Päivikki Palosaari on viime syksystä alkaen ollut Lapin poliisilaitoksen tutkinnassa epäiltynä laittoman kaatopaikan pitämisestä.

Kun Kittilän kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta joutui käsittelemään asiaa marraskuun lopulla, käsittely sai hämmentäviä piirteitä sekä lautakunnan päättäjien että vt. kunnanjohtajan toimien vuoksi.

Vs. ympäristösihteeri Pekka Nymanin eriävässä mielipiteessä kerrotaan, kuinka Tornberg oli kokouksessa vihjannut Nymanin ”ylimitoittaneen” viranomaisvallan käyttöä tapaus Palosaaren kohdalla.

Tornberg oli Nymanin mukaan todennut, että jos Tornberg olisi pormestari, hän ”olisi keskeyttänyt asian tutkinnan heti alkuunsa”.

Kunnanjohtajalla on oikeus olla läsnä lautakuntien kokouksissa. Ja kun hän siellä istuu, hänen odotetaan huolehtivan, että kokouksessa toimitaan lakeja ja hyvää hallintotapaa noudattaen.

 

Keskusrikospoliisin kuulusteluja suoritettiin Kittilässä joulun 2015 alla. Poliiseja tuli ja meni.

Tammikuussa 2016 Kittilässä vaihdettiin kunnanhallituksen pöytäkirjan kansilehti, joka oli kokouksessa jo tarkastettu.

Vaihdon tekivät vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg, kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurula (kesk), kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä Esa Mäkisen tilalle valittu kunnanhallituksen uusi sihteeri.

Näin tapahtui ilmeisesti siksi, että vt. kunnanjohtajalle ja kokouksen sihteerille sattui virhe muutoksenhakuosoituksen kanssa. Virhettä ei todennäköisesti haluttu tuoda julki tuomalla pöytäkirja uudelleen kunnanhallituksen seuraavan kokoukseen tarkastettavaksi.

Kunnanhallitus perusteli Esa Mäkisen ”ulosheittoa” hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa ”nykyaikaisiin sihteerikäytäntöihin” siirtymisellä, eikä pöytäkirjan korjaileminen jälkikäteen näytä silloin kovin hyvältä.

Valtuuston puheenjohtaja Yritys pyysi Tornbergilta selvitystä pöytäkirjan muuttamisesta ilman kunnanhallituksen hyväksyntää.

Tornberg ei ole antanut selvitystä Yritykselle.

 

Helmikuussa 2016 kunta ajautui jo umpikujaan.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisen lainvastaisena.

Suomen Kuvalehti kertoi 25. helmikuuta, että 27 valtuutetusta peräti 23 ja yhdeksästä kunnanhallituksen jäsenestä kahdeksan on epäiltyinä virkarikoksista Anna Mäkelän irtisanomisasiassa. Tapausta tutkii keskusrikospoliisi.

Tutkinnassa on useita muitakin asiakokonaisuuksia, jotka liittyvät kunnan ja kuntakonsernin päätöksentekoon.

Valtuuston kokouksessa 29. helmikuuta kunnanvaltuusto päätti äänin 12–10 valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Päätös tuskin muuttuu valittamalla, sillä Mäkelää ei ollut kuultu tilapäisen valiokunnan lopullisesta raportista, jossa oli selvitetty erottamisperusteet.

Sitten koitti maaliskuu.

Kyösti Tornbergin kausi Kittilässä alkoi salauspäätöksellä, ja vajaa vuosi myöhemmin hän palasi valtakunnan median otsikoihin salatessaan valtiovarainministeriön selvityspyynnön.

Maaliskuun alussa Suomen Kuvalehti paljasti, että Tornberg oli pimittänyt valtuutetuilta ja varavaltuutetuilta tiedon siitä, että valtiovarainministeriö oli kutsunut Tornbergin Helsinkiin keskustelemaan kunnan päätöksenteon tilanteesta.

Paluumatkalleen Kittilään Tornberg sai mukaansa selvityspyynnön. Kunnan olisi pitänyt julkistaa tieto selvityspyynnöstä mahdollisimman pian. Näin oli sovittu.

Kävi ilmi, että Tornberg oli pyytänyt ministeriöltä lisäaikaa selvityspyynnön julkistamiselle yli valtuuston kokouksen 29. helmikuuta. Myöntäessään Tornbergille lisäajan ministeriö ei tiennyt valtuuston esityslistalla olevia asioita.

Kun valtuusto valitti hallinto-oikeuden ratkaisusta kunnanjohtaja Mäkelän irtisanomisasiassa, syntyi tarve jatkaa vt. kunnanjohtajan pestiä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun asti.

Kunta vastasi valtiovarainministeriön selvityspyyntöön 8. maaliskuuta tavalla, joka ei tyydyttänyt ministeriötä. Kunnanhallitus ei nimittäin selvittänyt ministeriölle yhtään mitään.

Ministeriön vastaus Kittilälle oli selvitysmies Kari Prättälä – ja Lex Kittilä.

 

Vuosi on kulunut Kittilässä Kyösti Tornbergin johdolla, mutta kunta ei ole lähelläkään normaalitilaa. Tuskin yksikään toinen kunta on ajautunut niin solmuun kuin Kittilä.

Vai löytyykö jostakin toinen kunta, jossa vain neljä valtuutettua ei ole virkarikoksista epäiltyinä keskusrikospoliisin tutkinnassa?