Kittilän kummallinen kaatopaikkapäätös

Kunta ei vaatinut lisäselvityksiä. ”Päivikki hoitaa asian eikä lautakunnan tule puuttua enää asiaan.”
Kotimaa 10.12.2015 07:30
Kittilän kunnan vaakuna.
Kittilän kunnan vaakuna. © Petri Kaipiainen

Kittilän kultakaivoksen jätealtaan vuoto-ongelmien lisäksi kuntaa koettelee myös toinen ympäristöriski. Se on mittaluokaltaan Agnico Eaglen omistaman kaivoksen ongelmia pienempi, mutta heittää ikävän maineriskin Levin matkailubisneksen ylle.

Lapin poliisilaitos tutkii Kittilän kunnan alueella sijaitsevaa mahdollista laitonta kaatopaikkaa. Kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta sekä vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg eivät näytä haluavan selvittää kyseisen alueen maaperän haitta-aineita ”pohjamutia myöten”.

Kyseessä on ”Levin matkailukuningattarena” tunnetun hotelli- ja ravintolayrittäjä Päivikki Palosaaren omistama maa-alue, joka sijaitsee Levin naapurissa Könkäällä.

Rakennus- ja ympäristölautakunta käsitteli Palosaaren omistamaan maa-alueeseen liittyvää mahdollisten lisätutkimusten teettämistä kokouksessaan 25. marraskuuta.

Kokouksen pöytäkirja on hämmästyttävää luettavaa. Sitä lukiessa syntyy vaikutelma, että lautakunta ei täysin käsitä toimivansa virkavastuulla. Tai jos käsittää, tilanne on vieläkin vakavampi, sillä lautakunnan on päätöksenteossa noudatettava voimassa olevaa lainsäädäntöä. Rakennus- ja ympäristölautakunta on Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja sen toimintaa ohjaa muun muassa ympäristönsuojelulaki.

 

MTV Uutiset kertoi syyskuussa Lapin poliisilaitoksen käynnistäneen tutkinnan Päivikki Palosaaren omistamilla mailla sijaitsevasta epäillystä laittomasta kaatopaikasta – ja että Palosaarta epäillään ympäristörikoksesta.

Lokakuun lopulla MTV Uutiset tiesi kertoa, että alueen maaperästä oli otettu näytteitä haitta-aineiden selvittämiseksi. Tuolloin paikalla oli myös poliisin tutkijoita. MTV Uutisten mukaan kaivauksissa löydettiin ”kaikkea maan ja taivaan väliltä”.

”Muutaman metrin syvyydessä on ollut muun muassa huonekaluja, rakennusjätettä, asiakirjapaperia ja elektroniikkatavaraa. Jäte on ollut osittain poltettua”, MTV Uutiset paljasti.

Lisäksi jätteitä ja maa-ainesta oli säilytyksessä jätelavoilla.

Ympäristönsuojelulain mukaan ”toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista”.

”Selvilläolovelvollisuus” on tässä tapauksessa Päivikki Palosaarella. Hänen tulee hotelli- ja ravintolayrittäjänä – kuten alan muidenkin yrittäjien – ottaa itse selvää, millä tavalla ympäristönsuojelulaki velvoittaa alan yrityksiä.

Päivikki Palosaari on kiistänyt julkisuudessa, että alueella olisi harjoitettu kaatopaikkatoimintaa. Palosaaren omistama Hullu Poro Oy on halunnut profiloitua ympäristöystävällisenä yrityksenä.

 

Kaatopaikkaepäilyn myötä poliisin lisäksi myös Kittilän kunta ja Lapin ely-keskus ovat joutuneet puuttumaan tilanteeseen.

Ely-keskuksen ja kunnan roolit eivät liity poliisin suorittamaan esitutkintaan, vaan siihen, millaisia analyysejä maaperästä on otettava haitta-aineiden toteamiseksi, ja mihin toimiin alueen maa-ainesten kanssa tulisi ryhtyä analyysien tulosten vuoksi.

Maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämiskäytäntö on Suomessa sellainen, että se, jonka toiminnasta mahdollisen pilaantumisen voidaan ajatella aiheutuneen, saa itse valita näytteiden analyysien tekijän listalta, jossa on alalla toimivia, sertifioituja yrityksiä. Tämä on siis yleinen käytäntö.

Päivikki Palosaari valitsi analyysien tekijäksi Ahma insinöörit Oy:n, joka laati suunnitelman näytteiden ottamisesta – ja kunta hyväksyi sen. Ahma insinöörit Oy on ympäristöalaan ja projektijohtamiseen keskittynyt lappilainen yritys, jolla on vahva jalansija myös Kittilässä. 

Jotta mahdollisista haitta-aineista – ja vaadittavista jatkotoimista – saataisiin perusteellinen tieto, Kittilän vs. ympäristösihteeri Pekka Nyman toi rakennus- ja ympäristölautakuntaan 25. marraskuuta esityksensä lisäanalyysien teettämiseksi Palosaaren mailta otetuista näytteistä.

Nymanilla ei ollut tuolloin tietoa lokakuussa otettujen näytteiden lopullisista tuloksista, mutta hänen mukaansa oli välttämätöntä selvittää näytteiden haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet, jotta voitaisiin selvittää jätteiden mahdollinen kaatopaikkakelpoisuus, eli pitääkö maa-aines siirtää jonnekin käsiteltäväksi – ja jos, niin millaisella kaatopaikalla maa-aines voidaan käsitellä.

Lautakunnan pöytäkirja – ja Pekka Nymanin jättämä eriävä mielipide päätökseen – on paljon puhuva. Nymanin eriävää mielipidettä ei löydy kunnan verkkosivuilta pöytäkirjan liitteenä, mutta se on julkinen asiakirja. Suomen Kuvalehti pyysi eriävän mielipiteen Kittilän kunnanvirastolta.

 

Näin kokous pöytäkirjan mukaan eteni.

Vs. ympäristösihteeri esitti, että ”ympäristönsuojeluviranomainen velvoittaa maanomistajat Päivikki Palosaaren ja Pyhäkangas Oy:n (toim. huom. Palosaaren omistama yritys) toimittamaan kyseessä olevien tilojen ”Ainola” ja ”Pyhäkangas” alueelta otettujen näytteiden lisämääritykset 31.12.2015 mennessä ympäristösihteerille oheisen listauksen mukaisesti.”

Asian käsittelyn yhteydessä kävi ilmi, että lautakunnan jäsenellä Pekka Rajalalla (kesk) olikin jo Ahma insinöörit Oy:n laatima analyysiraportti alueelta otetuista näytteistä. Ympäristösihteerillä ei kyseistä raporttia ollut.

Pekka Rajala on paitsi rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen, myös keskustan varavaltuutettu – ja hän toimii hallituksen jäsenenä kunnan enemmistöomistamassa hissiyhtiössä Oy Levi Ski Resort Ltd:ssä. Hissiyhtiön toimitusjohtaja on Jouni Palosaari, yrittäjä Päivikki Palosaaren veli.

Pekka Rajala toi siis kokoukseen asiakirjan, jota Pekka Nyman ei ollut lautakunnan esittelijänä saanut. Kunnan päätöksenteossa esittelijän kuuluu tuoda tehtäviin päätöksiin liittyvä virallinen aineisto esityslistalle.

Vallitsevan käytännön mukaisesti näytteiden analyysien tekijän – tässä tapauksessa Ahma insinöörit Oy:n – tulee toimittaa raportti sen maksajalle – siis Päivikki Palosaarelle, jonka pitäisi toimittaa raportti valtion viranomaiselle – tässä tapauksessa Lapin ely-keskukselle, sekä Kittilän kunnan ympäristöviranomaiselle.

Nymanille ei annettu kokouksessa kyseistä raporttia. Hän sai Pekka Rajalalta vain raportin sivut 28-29, joissa on yhteenveto Palosaaren mailta löydetyistä haitta-ainepitoisuuksista.

Kokouksessa – pöytäkirjan mukaan – Pekka Rajala esitti, että ”Päivikki Palosaari ottaa itse selville mitä jätteitä lavoilla on ja toimittaa jätteet asiaan kuuluvasti käsittelyyn. Päivikki hoitaa asian eikä lautakunnan tule puuttua enää asiaan”.

Lautakunnan jäsen Jukka Niva (ps) esitti sen sijaan, että ”ympäristönsuojeluviranomainen velvoittaa maanomistajat Päivikki Palosaaren ja Pyhäkangas Oy:n toimittamaan kyseessä olevien tilojen ”Ainola” ja ”Pyhäkangas” alueelta saastuneiden maa-ainesten loppusijoituksen lakien ja asetuksen mukaisesti”.

Sitten Jukka Niva veti esityksensä pois.

Kokouksessa pidettiin tauko – ja tauon jälkeen Pekka Rajalakin veti esityksensä pois.

Sen jälkeen Rajala teki uuden esityksen, jonka mukaan ”asian käsittely lopetetaan tässä vaiheessa lautakunnassa ja noudatetaan Ahma insinöörien loppuraportissa esittämää toteamusta että: Kohteessa tehdyt havainnot sekä maanäytteistä tehdyt tutkimukset eivät mielestämme anna selkeitä perusteita jatkotoimenpiteisiin alueelle läjitettyjen materiaalien siirtämiselle tai puhdistamiselle”.

Pekka Rajalan esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Lautakunnan esittelijä Pekka Nyman jätti eriävän mielipiteensä. Kokouksessa ollut Kittilän vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg poistui tämän asian käsittelyn jälkeen lautakunnan kokouksesta.

Mitä lautakunta siis päätti?

Se päätti jättää tilanteen ennalleen – ilman toimenpideratkaisua – vieläpä sellaisen raportin perusteella, jota ei ollut tuotu lautakunnan esityslistalle, ja jota ainakaan lautakunnan esittelijällä ei ollut.

Näin siis lautakunnan pöytäkirjaan liitettiin päätöksen perusteluksi kaksi irrallista sivua raportista, jota esittelijä ei ollut nähnyt – ja joka tuotiin kokoukseen varsin erikoisella tavalla.

Lautakunta otti tällaisella päätöksellään ison vastuun ympäristönsuojeluviranomaisena.

 

Erityisen hämmentäväksi tilanteen tekee se, että kokouksessa oli läsnä vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg. Kunnanjohtajan keskeinen tehtävä on johtaa kunnan päätöksenteon valmistelua ja varmistaa, että virkaorganisaatio valmistelee asiat lainsäädäntöä ja hyvää hallintotapaa noudattaen.

Pekka Nymanin eriävässä mielipiteessä kerrotaan, että kokouksessa Kyösti Tornberg oli vihjannut Nymanin ”ylimitoittaneen” viranomaisvallan käyttöä. Edelleen vt. kunnanjohtaja Tornberg oli todennut, että jos hän olisi pormestari, hän ”olisi keskeyttänyt asian tutkinnan heti alkuunsa”.

”Kunnanjohtajan virkavastuuseen ei kuulu puuttuminen ympäristöviranomaisen päätöksentekoon ja se voi vaarantaa viranomaisen riippumattomuuden”, Nyman korostaa eriävässä mielipiteessään.

Nyman toteaa, että Palosaaren omistamilla mailla harjoitetusta ”toiminnasta on aiheutunut vuosikausien ajan kemiallisia riskejä kaikille Könkään-Levin alueella asuville ihmisille sekä matkailijoille”.

Lautakunnan kokouksen pöytäkirjan tultua julki Suomen Kuvalehti pyysi Pekka Nymania vastaamaan SK:n lähettämiin kysymyksiin.

Näin SK kysyi: Vt. kunnanjohtaja ei ilmeisesti – ainakaan pöytäkirjan perusteella – puuttunut menettelyyn mitenkään? Perusteliko hän sitä, ettei valvonut menettelyn lainmukaisuutta? Keskusteltiinko kokouksessa lainkaan siitä, että tilanne, jossa lautakunnan jäsen tuo kokoukseen keskeistä aineistoa, jota esittelijälle ei ole luovutettu, on ilmeisen ongelmallinen?

 Ja näin Pekka Nyman vastasi.

Ensimmäisen kerran näin raportin kokouksessa 25.11., eikä minulle ollut sitä toimitettu. Raporttia ei käsitelty lautakunnassa paitsi kahden sivun verran, jotka toimitettiin lautakunnan puheenjohtajalle, joka hyväksyi ne liitteeksi pöytäkirjaan, kuten päätöksestä ilmenee”, Nyman kirjoittaa vastauksessaan.

Kunnanjohtaja ei puuttunut menettelyyn millään lailla. Ei laillisuuteen, eikä siihen, miten voidaan käsitellä aineistoa, jota ei ole ollut valmistelussa käsittelyssä”, hän jatkaa.

Nyman arvelee vastauksessaan, että lautakunnan tarkoitus on jättää ”asia silleen”.

Ympäristöhaitan arviointi ja jätteen sijoittamisen vaihtoehtojen tarkastelu edellyttävät perusteellista selvittämistä kaikista haitta-aineista, sekä niiden liukoisuudesta, ja siksi jätin eriävän mielipiteeni. Kaatopaikan kohtalo on päätöksen jälkeen auki”, Nyman tiivistää.

Nyman kertoo saaneensa Päivikki Palosaarelta Ahma insinöörit Oy:n laatiman raportin pyydettyään sitä muutama vuorokausi lautakunnan kokouksen jälkeen.

”Sain raportin perjantaina 27.11., Ahma insinöörit Oy on oman ilmoituksensa mukaan toimittanut lopullisen raportin Päivikki Palosaarelle 24.11., mutta Ahma insinöörit ei toimittanut sitä viranomaisille”, Nyman selvittää vastauksessaan SK:lle.

 

Onko Päivikki Palosaaren omistamilla mailla harjoitettu laitonta kaatopaikkatoimintaa? Sitä tutkii Lapin poliisilaitos ja vastaus saadaan aikanaan.

Mutta jos kyseisen alueen maaperänäytteistä on löydetty haitta-aineita – ja tähän lautakunnan pöytäkirjan liitteinä olevat raportin kaksi sivua viittaavat –  Kittilän kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta ei voi jättää asiaa ”silleen”.

Suomen Kuvalehdelle vahvistetaan Lapin ely-keskuksen ympäristönsuojeluyksiköstä, että ely-keskuksella on toimivalta arvioida lisänäytteiden ottamista, jos tilanne niin edellyttää – ja oikeus tarvittaessa määrätä näytteitä otettavaksi ja arvioida aluetta koskevat jatkotoimet sen jälkeen.

Ely-keskuksessa jatkotoimenpiteiden harkinta on meneillään.

”Asia ei siis ole vielä lainkaan loppuun käsitelty ja suljettu”, Lapin ely-keskuksesta viestitetään.

 

Suomen Kuvalehti pyysi Kyösti Tornbergia kommentoimaan menettelyään rakennus- ja ympäristölautakunnassa. Hän ei vastannut SK:n sähköpostitse lähettämiin kysymyksiin.

 

Juttu julkaistu 10.12. klo 7.30, juttua muokattu klo 9.25: kuva vaihdettu kuvatiedostossa olleen virheen vuoksi.