Kittilä antoi selvityksen, joka ei selvitä yhtään mitään

Uutisanalyysi: Kunta ryhtyi valtiovarainministeriön kanssa kirjeenvaihtokisaan, jota se ei voi voittaa.
Kotimaa 10.3.2016 15:07
Kittilän kunnantalo.
Kittilän kunnantalo. © Pauli Hänninen / Koutakuva

Kittilän kunnanhallituksen valtiovarainministeriölle antama selvitys ei ole selvitys lainkaan. Se on keskusrikospoliisin tutkinnan kohteena olevien kunnanhallituksen jäsenten mielipide.

Mielipidettä valtiovarainministeriö ei kuitenkaan kunnalta kysynyt vaan tiukkaa ja asiallista selvitystä kunnan päätöksenteon tilasta.

Selvityspyyntö on täysin poikkeuksellinen. Kun valtiovarainministeriön korkein virkamiesjohto perää kansliapäällikkö Martti Hetemäen johdolla selvitystä kasvotusten vt. kunnanjohtajalta, kyse ei ole enää normaalin kunnan normaalista päätöksenteosta. Siinä ei pyydetä kertoilemaan kuulumisia.

Kunnanhallituksen selvitys on vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin käsialaa. Hän myös esitteli asian kokouksessa 8. maaliskuuta. Esitys hyväksyttiin Tarmo Salosen (ps) ehdottamalla lisäyksellä:

”Kittilän kuntaan ei ole tullut kirjallista virallista selvityspyyntöä valtionvarainministeriöstä mahdollisista kunnan päätöksentekoon liittyvistä ongelmista. Kunnanjohtajan laatima tiedote perustui kunnanjohtajan muistiinpanoihin sekä valtionvarainministeriön kuntaosaston kanssa käytyihin keskusteluihin.”

Nähtäväksi jää, kuinka viisasta kunnanhallituksen oli näin naljailla ministeriölle.

Lisäksi on varsin kyseenalaista, oliko kunnanhallitus oikea taho antamaan selvitystä, kun siitä päättivät samat ihmiset, jotka ovat itse epäiltyinä KRP:n tutkinnassa. Kokouksesta oli poissa kokoomuksen Hille Kuusisto.

Kittilän päättäjien kirje valtiovarainministeriölle on todennäköisesti vasta alkua seurustelulle ministeriön kanssa.

 

Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolla ryhdyttiin kysymään Kittilän päätöksenteon perään pian sen jälkeen, kun kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanominen osoittautui lainvastaiseksi.

Ministeriö kysyi 18. helmikuuta, onko Kittilässä syntynyt tilanne, että ”kuntalain perusteella päätöksentekijöiden olisi pitänyt pidättäytyä tehtävistään tai kunnan olisi ollut syytä pidättää heidät tehtävistään?”

Tähän kysymykseen Kittilän kunnanhallitus ei vastannut lainkaan.

Mielenkiintoista on, että kun vt. kunnanjohtaja Tornberg tiedotti kunnan saamasta selvityspyynnöstä medialle, hän ei kertonut sanallakaan siitä, että ministeriö oli kysynyt kuntapäättäjien pidättäytymisestä tai pidättämisestä päätöksenteosta.

Kunnanhallitus ei tunnista tai mainitse millään tavoin KRP:n esitutkintaa ”selvityksessään”, vaikka juuri KRP:n tutkinnasta ministeriö on huolissaan.

Kunnan tilanteen tekee vakavaksi se, että KRP tutkii kuntapäättäjien toimia Mäkelän irtisanomisasiassa.

Suomen Kuvalehti kertoi 25. helmikuuta, että Kittilän kunnanhallituksen yhdeksästä jäsenestä kahdeksan ja 27 valtuutetusta peräti 23 on epäiltyinä virkarikoksista: todennäköisesti tahallisesta lainvastaisesta irtisanomisesta, joka suoritettiin lukuisista varoituksista huolimatta tietoisina siitä, että Mäkelää ei kuultu lopullisesta erottamisraportista.

Selvityksessä ei siis selvitetä kunnan päätöksenteon karuja faktoja: että valtuutetuista vain valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys (vas), Hille Kuusisto (kok), Helena Huikuri-Kujala (vas) ja Lasse Lompolo (vas) eivät ole epäiltyinä KRP:n tutkinnassa.

 

Valtiovarainministeriö kysyi myös, ovatko päätöksentekijät ja viranhaltijat noudattaneet kuntalain mukaisia esteellisyyssäännöksiä.

Näin kunnanhallitus vastaa:

”Kunnanhallitus katsoo, että kunnan päätöksenteossa ovat päättäjät arvioineet huolellisesti asemaansa ja tarvittaessa pidättäytyneet tehtävistään. Tästä esimerkkinä kunnanvaltuuston kokous 29.2.2016, jonka osalta pyydettiin useita Kuntaliiton lausuntoja esteellisyydestä ja päätöksenteosta.”

Edelleen ministeriö kysyi, millaisiin toimenpiteisiin kunta on päättänyt ryhtyä kunnanjohtajan erottamisasiassa. Näin kunnanhallitus sanoo selvityksessään:

”Kuntaliiton lausuntojen pohjalta kunnanvaltuusto valitsi toimikunnan,
joka valmisteli valituksen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle sekä on käynnistänyt neuvottelut Anna Mäkelän kanssa. Käsityksemme mukaan esteellisyysasioissa on noudatettu suurta huolellisuutta.” (Toimitus lisännyt linkit pöytäkirjoihin.)

Kuntaliiton lausuntoja kunta todellakin pyysi. Sitä kunnanhallitus ei kertonut, että kolme valtuutettua ei noudattanut Kuntaliiton ohjeita esteellisyysasioissa valtuuston kokouksessa 29. helmikuuta, kun se käsitteli Mäkelän lainvastaisen irtisanomisen jatkotoimia.

Asiasta olivat päättämässä myös Susanna Kantola (kesk), Mika Kuusela (kesk) ja Vuokko Mäntymaa (kesk), jotka ovat epäiltyinä KRP:n tutkinnassa.

Istuivatko he mukana, jotta keskustan valtuustoryhmä sai läpi päätöksen, jonka mukaan kunta valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä?

Päätös syntyi äänin 12–10. Keskustan valtuutetut ja varavaltuutetut olivat valittamisen takana yhtä lukuun ottamatta. Ilman kolmea jääviä valtuutettuakin valtuusto olisi ollut päätösvaltainen ja äänestystulos olisi ollut 9–10.

Vt. kunnanjohtaja Tornberg salasi ministeriön selvityspyynnön kunnanvaltuutetuilta yli 29. helmikuuta pidetyn kokouksen. Hän perusteli salauspäätöstä 9. maaliskuuta Kittilä-lehdessä sanomalla, että ”päätöksentekokyky olisi vaarantunut”, jos pyynnöstä olisi kerrottu ennen kokousta.

Valittamisella pelattiin ilmeisesti lisäaikaa, sillä korkein hallinto-oikeus tuskin muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä. Sen mukaan Mäkelää ei kuultu asianmukaisesti irtisanomisesta, koska häntä ei kuultu lainkaan lopullisesta erottamisraportista.

Nyt kunta väittää valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että ”kuuleminen oli riittävää”.

Kunnanjohtajan voi irtisanoa luottamuspulan perusteella, mutta irtisanomisen pitää tapahtua lakia noudattaen, sillä kunnanjohtajan irtisanominen on myös oikeudellinen kysymys.

Merkillepantavaa on myös se, että vt. kunnanjohtaja Tornbergin sijaisuus päättyy huhtikuun lopulla. Pian kuntapäättäjät joutuvat ratkaisemaan, miten kunnanjohtajan tehtävät hoidetaan valituksen käsittelyn ollessa kesken.

 

Valtiovarainministeriö pyysi kuntaa selvittämään myös, onko kunnan päätöksenteon puolueettomuus ja uskottavuus säilynyt.

Kunnanhallituksen mukaan päätöksenteossa ei ole ongelmia:

”Kunnan päätöksenteko on tällä hetkellä tavanomainen. Muun muassa kunnanhallituksen kokoukset ovat kestoltaan olennaisesti lyhentyneet siitä mitä ne olivat vuosi sitten. Lautakuntien työskentely toimii myös normaalisti, samoin kunnanvaltuuston. Kunnanhallitus kiinnittää myös huomiota siihen, että viimeisen puolen vuoden aikana kunnanvaltuusto ja muut toimielimet ovat tehneet merkittäviä päätöksiä, joilla kunnan talous on nyt saatu terveelle uralle.”

Ja vielä:

”Edellä olevan pohjalta katsomme, että kunta toimii julkisuudessa tavan takaa esitetyistä väitteistä poiketen normaalisti eikä ole olemassa erityistä yleistä syytä ulkopuoliseen puuttumiseen.”

Suomen Kuvalehti on kuullut puolentoista viime vuoden ajan valtakunnan johtavia oikeusoppineita Kittilän päätöksenteosta.

Heidän mukaansa kunnan tilanne on niin hälyttävä, että tarvitaan Lex Kittilä, joka mahdollistaa valtion puuttumisen kunnan päätöksentekoon, elleivät rikosepäiltyinä olevat itse vetäydy päätöksenteosta esitutkinnan, syyteharkinnan ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi.

Jos kunnan päätöksenteko olisi normaalia ja tavanomaista, oikeusoppineet tuskin vaivautuisivat kommentoimaan sitä julkisuudessa. Tai ministeriö tuskin kysyisi selvitystä kunnan päätöksenteon tilanteesta.

 

Valtiovarainministeriö tiedotti 9. maaliskuuta saaneensa Kittilän kunnan selvityksen.

Kunta- ja aluehallinto-osaston ylijohtaja Päivi Laajala viestitti Suomen Kuvalehdelle jo tiistai-iltana 8. maaliskuuta SK:n kysyessä ministeriön jatkotoimenpiteitä, että ”ministeriö tiedottaa asiasta myöhemmin, kun olemme Kittilän kunnan selvityksen saaneet ja arvioineet sen sisällön”.

Laajala ei kommentoinut kunnanhallituksen päätökseen lisättyä lausetta, jonka mukaan Kittilän kuntaan ”ei ole tullut kirjallista virallista selvityspyyntöä”.

Sen sijaan ylijohtaja kertasi viestissään faktat vt. kunnanjohtajan vierailusta ministeriössä.

Tiedotteessaan ministeriö totesi, että se ”arvioi Kittilän kunnalta saamansa selvityksen perusteella, onko ministeriöllä syytä ryhtyä selvittämään, tuleeko voimassa olevaa lainsäädäntöä muuttaa. Tällä hetkellä ministeriöllä ei ole toimivaltaa puuttua yksittäisen kunnan päätöksentekoon.”

Lex Kittilä on todennäköisesti yhä lähempänä toteutumistaan, koska Kittilän kunnanhallitus ei katsonut asiakseen selvittää ministeriölle perusteellisesti kunnan päätöksenteon tilannetta.

Kun kunnanhallituksen enemmistöltä näyttää puuttuvan kyky tunnustaa tosiasiat, voi olla, että tosiasiat tunnustaa ensin valtiovarainministeriö valmistelemalla lain, joka sallii valtion puuttua Kittilän tilanteeseen.

 

Palataan vielä Kittilän kunnanhallituksen näkemykseen huolellisesta päätöksenteosta.

Huolellisuudesta ei ole ollut puolentoista viime vuoden aikana tietoa. Valtaa ja harkintavaltaa on käytetty sumeilematta.

Asioita on poistettu esityslistalta, jos esitys ei ole ollut mieluinen. Hyvä virkamiesvalmistelu on sivuutettu. Jotkut päättäjät ovat harjoittaneet jopa varjovalmistelua.

Eikä helmikuun 2016 valtuuston kokous ollut ensimmäinen kokous, jossa esteelliset ovat käsitelleet asioita, joita heidän ei olisi tullut käsitellä.

 

Juttu julkaistu 10.3. klo 15.07, jutun kirjoitusvirheitä korjattu klo 19.07 ja 21.29.