Kittilä nyt: Luvassa kokouksien kokous – vastuu pitää siirtää varavaltuutetuille

Esteellisen valtuutetun pelkkä läsnäolokin on lain mukaan kielletty.
Kotimaa 29.2.2016 12:49
Kittilän valtuustosali. © Timo Veijalainen / AV-LAPPI

Kittilän valtuustosalissa tehdään tänään 29. helmikuuta kunnallishallinnon historiaa – tavalla tai toisella. Kunnan päätöksenteko on ajautunut tilanteeseen, jollaista ei ole aiemmin Suomessa nähty.

Kokous alkaa klo 14. Valtuusto kokoontuu käsittelemään kunnanjohtaja Anna Mäkelän lainvastaista irtisanomista. Siis sitä, mihin toimenpiteisiin kunta asian kanssa ryhtyy.

Ongelma on, että 27 valtuutetusta 23 ei voi esteellisinä käsitellä asiaa.

Esityslistan kolmea viimeistä asiaa ratkoo vain neljä varsinaista valtuutettua ja kaikki muut ovat varavaltuutettuja, jos valtuuston kokous sujuu ennakoidusti – eli siis siten kuin kuntien etujärjestön Kuntaliiton lainoppineet ovat kuntaa ohjeistaneet.

Kittilän kunta sai viime viikolla Kuntaliitosta ohjeet, joiden mukaan täysin poikkeuksellinen valtuuston kokous pyritään vetämään. Valtuuston puheenjohtajan Inkeri Yrityksen (vas) toimeksiannosta kunnan keskushallinnosta lähetettiin kaikille valtuutetuille ja varavaltuutetuille Kuntaliiton lausunto valtuutettujen esteellisyydestä.

Kuntaliiton lausunnon mukaan rikostutkinnassa epäiltynä olevat kunnanjohtajan lainvastaiseen irtisanomiseen osallistuneet päättäjät eivät voi käsitellä irtisanomiseen liittyviä kysymyksiä. KRP tutkii epäiltyä tahallista laitonta irtisanomista.

Sotku sysätään nyt varavaltuutettujen selvitettäväksi.

Varsinaisista valtuutetuista vain neljä on vapaita rikosepäilyistä: valtuuston puheenjohtaja Yritys, valtuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Hille Kuusisto (kok) sekä valtuutetut Helena Huikuri-Kujala (vas) ja Lasse Lompolo (vas). He vastustivat irtisanomista.

 

Valtuustoon pitäisi löytää vähintään 14–15 varavaltuutettua, jotta kaksi kolmasosaa valtuutetuista tai varavaltuutetuista – eli 18 – olisi läsnä ja valtuusto olisi toimivaltainen.

”Kokousten kokouksessa” vastuu siirtyy merkittävälle osalle varavaltuutetuista, jos he paikalle uskaltautuvat. Osa varavaltuutetuista ei kenties ole edes osallistunut valtuustotyöskentelyyn aiemmin.

Keskustalla suurimpana valtuustoryhmänä on 12 varsinaista valtuutettua, jotka kaikki ovat kunnanjohtajan erottamisasiassa esteellisiä.

Perussuomalaisista valtuutetuista esteellisiä ovat kaikki viisi, vasemmistoliiton seitsemästä valtuutetusta esteellisiä on neljä ja kokoomuksen kolmesta valtuutetusta esteellisiä on kaksi.

Varavaltuutettujen pitää edustaa valtuuston poliittisia voimasuhteita. Esimerkiksi keskustan varavaltuutettu ei voi paikata, jos joltakin toiselta valtuustoryhmältä ei löytyisi riittävästi varavaltuutettuja esteellisten valtuutettujen tilalle.

Jos varavaltuutettuja ei löydy riittävästi, kyseisiä asioita ei voida käsitellä valtuuston kokouksessa.

 

Lain mukaan esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn, eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen muistuttaa.

”Pelkkä läsnäolokin on kielletty siksi, että monijäsenisessä päätöksentekoelimessä esteellisen läsnäolo saattaisi vaikuttaa muiden jäsenten kannanottoihin”, hän toteaa.

”Näin ollen sellainen menettely, että esteellinen jäsen asian käsittelyn ulkopuolella ohjeistaisi tai suorastaan painostaisi esteettömän varajäsenensä äänestämään tietyllä tavalla, olisi ilman muuta esteellisyyssäännösten tosiasiallista kiertämistä.”

Kun kyse on Kittilästä, on aivan mahdollista, että Kuntaliiton lainoppineiden käsikirjoitus – jonka mukaan varavaltuutetut pelastavat pattitilanteen – ei toteudu sellaisenaan. Jos esteelliset valtuutetut päättävät osallistua asioiden käsittelyyn, he riskeeraavat päätösten laillisuuden.

 

Esteettömän valtuuston pitää ensin muuttaa Kittilän kunnan hallintosääntöä ja tarkastaa kyseinen päätöspykälä välittömästi saman tien voidakseen jatkaa asioiden käsittelyä.

Voimassa olevan hallintosäännön mukaan toimikuntia voivat asettaa vain kunnanhallitus ja lautakunnat. Oikeus toimikunnan perustamiseen on annettava nyt valtuustolle, jotta se voisi nimittää esteettömistä henkilöistä koostuvan toimikunnan ratkomaan tilannetta ja neuvottelemaan Mäkelän kanssa eri vaihtoehdoista: paluusta virkaansa tai mahdollisesta korvauksesta.

Toimikunnan jäsenten ei tarvitse olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja.

Valtuuston esityslistalla on myös hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan Mäkelän irtisanominen tapahtui lainvastaisesti, koska häntä ei kuultu lopullisesta erottamisraportista. Valtuusto voi merkitä ratkaisun tiedokseen tai päättää valittaa siitä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Oikeusoppineet ovat arvioineet valituksen läpimenomahdollisuudet käytännössä lähes olemattomiksi, koska kuulemisen laiminlyöminen on vakava muotovirhe. Se tuskin muuttuisi ”virheettömäksi” korkeimmassa hallinto-oikeudessakaan.

Jos kunta kuitenkin päättää valittaa ja yksikin lainvastaiseen irtisanomiseen osallistunut valtuutettu osallistuisi asian käsittelyyn, valtuusto riskeeraisi päätöksensä laillisuuden välittömästi. Kyseinen esteellinen päättäjä syyllistyisi mahdollisesti laittomuuteen.

”Jos alkuperäisessä irtisanomispäätöksessä on taustalla rikos ja jos hallinto-oikeuden ratkaisusta valitetaan, jotta lainvastainen päätös pysyisi, kyseessä on saman rikoksen jatkaminen”, professori Viljanen sanoo.

 

Myös puheenjohtaja Yritys jäävää kokouksessa itsensä käsiteltäessä hallinto-oikeuden ratkaisua, sillä hän valitti hallinto-oikeuteen Mäkelän irtisanomisesta Mäkelän itsensä lisäksi.

Yritys ei kuitenkaan ole esteellinen hallintosäännön muutosta ja toimikunnan asettamista käsiteltäessä.

Erikoiseksi tilanteen tekee se, että kun valtuuston puheenjohtaja jäävää itsensä yhden asian ajaksi, ei valtuustolla ole yhtään esteetöntä varapuheenjohtajaa. Kaikki ovat epäiltyinä poliisin tutkinnassa.

Näin kokoukselle täytyy löytää yhden pykälän ajaksi puheenjohtaja kolmen varsinaisen valtuutetun ja varavaltuutettujen joukosta.

Ja yksi on joukosta pysyvästi poissa: Mäkelän irtisanomisasian käsittelyyn ei voi osallistua millään tavalla vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg, sillä hän on esteellinen hoitaessaan Mäkelän virkaa. Valtuusto irtisanoi Anna Mäkelän 17. marraskuuta 2014.

 

Kittilässä eriskummalliseen tilanteeseen on ajauduttu vain siksi, että valtiolla ei ole puuttumiskeinoja kuntien päätöksenteon umpisolmuihin edes silloin, kun päättäjät ovat rikosepäiltyinä kunnassa tekemistään päätöksistä.

Toisaalta valtiovarainministeriön kuntaosasto ja kuntien etujärjestö Kuntaliitto ovat seuranneet kunnan kriisiytymistä enimmäkseen hiljaa sivusta. Mutta niin ovat seuranneet melkein kaikki muutkin: puolueet sekä Lapin ja valtakunnan vaikuttajat.

Korrekti ulkokenttä on antanut tilaa Kittilän päättäjille jatkaa päätöksentekoaan ”sisäkentällä”. Ja Kittilässä tilaisuus on käytetty.

Kuntaministeri Paula Risikko (kok) yritti omalla ministerikaudellaan kevättalvella 2015 puuttua tilanteeseen. Pakkokeinoja ei vain ollut.