Kymmenen syytä, miksi Kittilästä ei saa vaieta

Uutisanalyysi: Kriisi on vakavin kunnallisen itsehallinnon historiassa.

Anna Mäkelä
Teksti
Eeva-Liisa Hynynen

Lapin ja valtakunnan vaikuttajat ovat tähän asti enimmäkseen vaienneet Kittilän päätöksenteon kriisistä, joka on – vähättelystä huolimatta – vakavin, mitä suomalaisessa kunnallishallinnossa on nähty.

Suomen Kuvalehti kysyi seitsemältätoista lappilaiselta ja valtakunnalliselta vaikuttajalta syitä vaikenemiselle ja arviota Kittilän tilanteesta. Heistä kaksitoista vastasi.

Vastanneista yksi, lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk), kannattaa ”Lex Kittilää”, joka mahdollistaisi valtiolle puuttumiskeinoja tilanteessa, jossa kunta on ajautunut umpikujaan. Muut eivät ottaneet selkeää kantaa tähän asiaan.

Useista vastauksista välittyy kuitenkin huoli Kittilän tilanteesta, mutta samanaikaisesti valtaosa vastaajista vetäytyy keskeneräisten oikeus- ja valitusprosessien taakse. ”Kun keskusrikospoliisi ja hallinto-oikeus tutkivat, on vaikeaa ottaa kantaa”, vaikenemista perustellaan.

Mutta SK ei kysynyt oikeusprosesseista – vaan siitä, miksi Kittilästä ei keskustella julkisuudessa.