Kaksitoista vaikuttajaa puhuu Kittilän kriisistä – ”Vastuuta ei voi vierittää muille”

Lappilaiset kansanedustajat ovat tähän asti vaienneet Kittilän tapahtumista.
Kotimaa 5.11.2015 15:30
Kittilän kunnan vaakuna.
Kittilän kunnan vaakuna. © Petri Kaipiainen

Suomen Kuvalehti pyysi seitsemäätoista lappilaista ja valtakunnallista vaikuttajaa vastaamaan Kittilän päätöksenteon kriisiä koskeviin kysymyksiin. Heistä kaksitoista vastasi.

Muun muassa seuraaviin kysymyksiin SK haki vastauksia:

Miksi Lapin sekä valtakunnan keskeiset kunta-alan vaikuttajat vaikenevat Kittilän tapahtumista? Mitä Kittilän tapahtumat kertovat kunnallisesta itsehallinnosta noin yleisemmin? (Jutun lopussa kerrotaan kaikki kysymykset.)

Vaikuttajat vastasivat valikoiden ja varovaisesti.

Useista vastauksista välittyy kuitenkin syvä huoli kunnan päätöksenteon tilanteesta. Ja syystäkin: keskusrikospoliisi tutkii Kittilän päättäjien sekä kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren toimia.

Lisäksi Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on työllistetty Kittilän päätöksentekoon liittyvillä valituksilla.

 

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) ei halunnut vastauksissaan ottaa kantaa kunnan päätöksenteon tilanteeseen, koska ”asiassa on käynnissä useita valitus- ja oikeusprosesseja”.

Ministeri ei ryhtynyt myöskään arvioimaan kunnallisen itsehallinnon asemaa Kittilän tapahtumien valossa.

Sen sijaan Vehviläinen tarjoaa valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston asiantuntija-apua Kittilän kunnalle.

”Valtiovarainministeriöllä on valmius käydä keskusteluja Kittilän kunnan kanssa, mikäli kunta sitä virallisesti pyytää”, ministeri toteaa viestissään.

Vehviläinen jatkaa edeltäjänsä Paula Risikon (kok) linjoilla. Kuntaministerinä toimiessaan Risikko tuli julkisuuteen tammikuussa 2015 vaatien Kittilää palaamaan päiväjärjestykseen.

Kunta- ja aluehallinto-osaston sekä Kuntaliiton asiantuntijoiden piti vierailla viime keväänä Kittilässä keskustelemassa päättäjien kanssa. Vierailu ei toteutunut. Sen jälkeen Kittilästä ei ole uutta vierailukutsua ministeriölle kuulunut.

”Nyt kunta- ja aluehallinto-osasto seuraa, miten oikeus- ja valitusprosessit etenevät ja olemme yhä valmiita käymään paikan päällä, jos kunta virallisesti sitä pyytää”, ylijohtaja Päivi Laajala sanoo.

Ylijohtaja myöntää, että Kittilän tilanne on ”erikoinen”.

Puhuessaan yksittäisestä kunnasta Laajala muotoilee sanansa harkitusti: ”Luotamme aina siihen, että kunta on viranomainen ja kunta noudattaa lainsäädäntöä.”

Laajala muistuttaa, että kuntalain mukaan kunnan jokaisen päätöksentekijän täytyy selvittää ja huomioida oma esteellisyytensä sekä vetää itse johtopäätökset mahdollisesta esteellisyydestä.

SK päätti lähettää kyselyn vaikuttajille syyskuussa pian sen jälkeen, kun Kittilän kunnan hallintojohtaja Esa Mäkinen siirrettiin syrjään kunnanhallituksen sihteerin ja kunnanjohtajan sijaisen tehtävistä ilmeisen epäasiallisin ja ennenkuulumattomin perustein.

Ainoa julkisuuteen tuotu perustelu Mäkisen ”ulosheitolle” on se, että hän toi niin sanotun Eilavaara-asian kunnanhallituksen esityslistalle – eli toimi virkavastuuta ja kuntalakia noudattaen.

 

SK:n kysymyksiin vastasi myös valtakunnan kuntapolitiikan raskaan sarjan vaikuttaja, kaupunkineuvos Hannes Manninen (kesk). Hän toimi alue- ja kuntaministerinä Anneli Jäätteenmäen ja Matti Vanhasen hallituksissa vuosina 2003–2007.

Manninen arvelee, että vaikenemiselle Kittilän tapahtumista on yksinkertainen syy: ”Kenelläkään ulkopuolisella ei ole sellaista faktatietoa naapurikunnasta ja sen olosuhteista, että olisi mahdollista lausua käsityksiään yksittäisistä asioista.”

Hän korostaa vastaavansa SK:n kysymyksiin yleisellä tasolla.

”Opiskeluaikanani 1960-luvulla sanottiin, että kunnallinen itsehallinto tarkoittaa ’oikeutta tehdä tyhmyyksiä omalla kustannuksella’.”

Manninen muistuttaa, että kunnan virkahenkilöt ja päättäjät ovat henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa, jos rikkovat lakeja tai toimivat virkavelvollisuuksiensa vastaisesti.

”Vastuuta ei voi vierittää muille. Tämä on syytä tiedostaa.”

Ongelmallisena Manninen pitää tuomioistuinten hitautta.

”Hallinto-oikeuksien päätösten odottelu jopa puolitoista vuotta ei sovi oikeusvaltioon.”

Entä Lex Kittilä?

”Sen tulisi tietenkin koskea kaikkia kuntia. Ongelmallisinta on kuitenkin määritellä, milloin kunta tai sen päätöksenteko on kriisissä. Talouden osalta oli aikoinaan helppo määritellä tunnuslukurajat, vaikka niidenkin tasapuolisuudesta voi tietysti kiistellä.”

Manninen korostaa, että vaikeissa tilanteissa erimielisyydet pitäisi pikemminkin ”rajata”, eikä ”sytyttää jatkuvasti uusia tulipaloja”.

”Tunnettu tosiasiahan on, että riidat eivät lopu riitelemällä vaan sopimalla. Viimeisenä keinona maassamme on yleensä käytetty ’valtakunnansovittelijaa’.”

 

Kuinka Kittilän tilannetta arvioivat sitten Lapin vaalipiirin kansanedustajat? Seitsemästä neljä vastasi.

Tähän asti lappilaiset kansanedustajat ovat vaienneet julkisuudessa Kittilän tapahtumista.

Poikkeuksen on tehnyt yksi: kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk). Hän on ”siviiliammatiltaan” Kittilän naapurikunnan Enontekiön kunnanjohtaja.

Kärnä on kannattanut ”Lex Kittilän” säätämistä. Hän toivoo lakia, joka mahdollistaisi valtiolle puuttumiskeinot tilanteessa, jossa kunta on ajautunut syvään poliittiseen umpikujaan.

”Olen kommentoinut asiaa useampaankin otteeseen. Kantani eivät ole tästä mihinkään muuttuneet”, Kärnä vastaa SK:lle.

Ajatuksen Lex Kittilän tarpeellisuudesta nosti keskusteluun rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen syyskuussa 2014.

Mikko Kärnä sanoo tiedostavansa, että ehdotus Lex Kittilästä on haastava toteuttaa – haastava ennen kaikkea perustuslaillisesta näkökulmasta.

”Joku mekanismi täytyisi kuitenkin löytää, ettei kunnallisessa päätöksenteossa ajauduttaisi Kittilän tyyppisiin umpikujiin.”

”Onko se sitten jonkinlainen välimiesmenettely, jonka tyyppistä ratkaisua Paula Risikko kuntaministerinä toimiessaan tarjosi – vai jotain muuta. Lienee kuitenkin selvää, että lainsäädännön täytyy tarjota keinot tällaisten tilanteiden purkamiseen.”

Kansanedustaja Markus Lohi (kesk) on Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja ja keskustan Lapin piirin puheenjohtaja.

Lohi pahoittelee, että SK:n kysymyksiin on vaikeaa ottaa sivusta kantaa ”ilman syvällistä perehtymistä”.

”Etenkin tilanteessa, jossa asioita selvittävät valituksien johdosta sekä poliisi että oikeusviranomaiset, on syytä antaa heille työrauha. Siksi en näe tarkoituksenmukaisena lähteä tässä vaiheessa kommentoimaan Kittilän asioita.”

Lohi korostaa, että Kittilä on itsenäinen kunta, eikä kysymys ole puolueiden välisistä ristiriidoista.

”Keskustan Lapin piirillä ei ole mitään roolia asiassa. Myöskään Lapin liitolle ei ole löydettävissä roolia, sillä maakuntaliitot ovat kuntien alaisia toimijoita, eivät niiden yläpuolella”.

Lohi – yhtenä harvoista – kommentoi kuitenkin kunnallisen itsehallinnon asemaa. Sitä hän pitää ilmeisen vahvana: ”Kunnalliseen itsehallintoon ja demokratiaan kuuluu valta ja vastuu. Sitä ei voi ulkoistaa kunnan ulkopuolisille toimijoille.”
Lyhytsanaisimmin keskustan kansanedustajista vastasi Eeva-Maria Maijala.

”Viralliset tutkinnat ovat kesken. Oikeusviranomaiset hoitavat työnsä. Annetaan heille ja Kittilän kunnalle työrauha”, Maijala kirjoittaa vastausviestissään.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi kertoo seuranneensa Kittilän tapahtumia alusta asti. Hänen viestinsä Kittilän vaikuttajille on ollut ”purkaa tilanne ennen kuin se pääsee kärjistymään kohtuuttomasti – ja ennen kuin tilanne karkaa kaikkien käsistä”.

”Nyt on tainnut jo karata”, hän harmittelee.

Mustajärvi ennakoi, ettei Kittilässä ole enää helppoja ratkaisuja.

”Kun poliittinen taistelu sumentaa harkinnan ja maalaisjärjen käytön, asiat menevät entistä enemmän solmuun.”

Mustajärvi muistuttaa, että Kittilässä keskustalla on ollut läpi vuosikymmenten vahva asema.

”Ehkä se on ruokkinut epäterveitä vallankäytön muotoja. Toki kiistassa puoluepoliittiset joukkueet ovat menneet sekaisin.”

Mustajärvi ennakoi, että ennemmin tai myöhemmin tulee tilanne, jossa pöytä on puhdistettava. ”Juridisesti se tehdään oikeussaleissa, mutta poliittisesti sama työ on edessä paikallisella tasolla. Sitä ei vaan pakoon pääse.”

 

Lapin liiton maakuntajohtaja Mika Riipi (kesk) sanoo, että liitto ei ole ottanut aktiivisesti kantaa Kittilän tapaukseen. Kuntayhtymän ei ole perusteltua puuttua omistajakuntiensa asioihin.

”Asia on erittäin ikävä, mutta muuta tietä eteenpäin ei ole kuin odottaa rauhassa, että tutkinta ja valitusten käsittely aikanaan ratkeaa. Ja niiden päätösten mukaan toimitaan.”

Keskustan Lapin piirin toiminnanjohtaja Pekka Lehto toteaa lyhyessä vastauksessaan, että piiri ei ole asianomainen Kittilän kuntaa koskevassa asiassa. ”Eikä mielestäni ole syytä lähteä ulkopuolisena kommentoimaan tätä oikeudessa jo olevaa prosessia.”

Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen on kommentoinut Kittilän tapahtumia julkisuudessa aiemminkin. Nyt hän toistaa viime keväänä sanomansa.

”Perustuslain toisen pykälän mukaan ’julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia’. Tämä koskee myös Kittilän kuntaa.”

Laanisen mukaan on hyvä, että asiat selvitetään perusteellisesti poliisin toimesta.

Hän muistuttaa, että monet keskustan edustajat ovat harjoittaneet ”mielipidevaikuttamista” korostamalla lain noudattamisen tärkeyttä Kittilässä.

”Ennen eduskuntavaaleja kävin myös Kittilän silloisen kunnanhallituksen puheenjohtajan kanssa [Timo Kurula toimii puheenjohtajana edelleen] keskustelun, jossa toivoin hänen arvioivan edellytyksiä olla keskustan ehdokkaana ottaen huomioon julkisuudessa käydyn keskustelun kunnan asioista. Tuolloin hän arvioi, ettei estettä ehdokkuudelle ollut”, Laaninen kertaa.

Keskustalla on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan joutuminen rikoksesta epäillyn asemaan on peruste erota ministerin tehtävästä.

”Kunnallishallinnossa ei ole vielä omaksuttu samaa periaatetta yhtä selkeästi. Asiasta olisi hyvä käydä periaatekeskustelua”, Laaninen sanoo.

 

Myös Kuntaliitto vastasi Suomen Kuvalehdelle.

Kuntaliitto on kommentoinut Kittilän tilannetta julkisuudessa niukasti. Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen ja lakiasiain johtaja Arto Sulonen allekirjoittivat vastaukset yhdessä.

”Yksittäisiä oikeusprosesseja ja laintulkintaongelmia Kuntaliitto ei voi jäsentensä osalta kommentoida, koska liitolla on jäsenyhteisöihinsä niissä joko konkreettinen tai vähintään potentiaalinen asiakassuhde”, Kietäväinen ja Sulonen kirjoittavat.

Yleisellä tasolla Kuntaliitto voi kuitenkin käsitellä lakien tulkintaan liittyviä asioita.

Kittilän eri osapuolet ovat ottaneet yhteyttä Kuntaliittoon.

”Yhteydenotot ovat koskeneet muun ohella päättäjien esteellisyyttä rikostutkinnassa olevissa asioissa. Kuntaliiton neuvonnassa on kiinnitetty huomiota muun muassa esteellisyyskysymyksiin ja esteellisenä päätöksentekoon osallistumisesta aiheutuviin oikeudellisiin riskeihin.”

Kietäväinen ja Sulonen toteavat, että Kuntaliitto on huolissaan Kittilän kunnan hallinnon toimintaedellytyksistä ”kunnan ajauduttua jatkuvasti lisääntyvien oikeusprosessien kierteeseen”.

Vaikka Kuntaliitto on ollut Kittilän asioista julkisuudessa hiljaa, liiton lainoppineet ovat elokuusta 2014 lähtien neuvoneet kuntapäättäjiä asettamaan tilapäisen toimikunnan käsittelemään asioita, jotka ovat poliisin esitutkinnassa ja joihin epäiltyinä olevien ei olisi enää syytä kajota. Tällaista toimikuntaa Kittilässä ei ole vieläkään.

SK:n kuulemien oikeusoppineiden mukaan kunnan päättäjät ottavat isoja henkilökohtaisia riskejä, jos tietävät olevansa epäiltyjä virkarikoksista ja ovat yhä mukana päättämässä asioista, jotka ovat jo keskusrikospoliisin esitutkinnassa.

Käynnissä olevat esitutkinta- ja oikeusprosessit eivät katoa vaikenemalla ja teeskentelemällä, ettei niitä ole.

Kittilän nykyisenlainen päätöksenteko voi – pahimmillaan – jatkua siihen asti kunnes oikeusviranomaiset tulevat ”ulos” ratkaisuineen. On riski, että sitä ennen poliisi ja hallinto-oikeus kuormittuvat entisestäänkin Kittilän asioilla.

 

SK:n kyselyyn jättivät vastaamatta kansanedustajat Katri Komi (kesk), Hanna Mäntylä (ps) ja Johanna Ojala-Niemelä (sd). Mäntylä on myös sosiaali- ja terveysministeri. Vastaamatta jättivät myös europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk) ja perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

Keskustan ja perussuomalaisten puoluetoimistojen kommentteja kysyttiin, koska Kittilässä näiden puolueiden valtuustoryhmät ovat olleet yksituumaisia päätöksissään, joita keskusrikospoliisi nyt tutkii.

SK ei kysynyt käynnissä olevista oikeus- ja valitusprosesseista.