Luottamus meni, joten kunnanjohtajalle potkut? Näin helppoa se ei ole – edes Kittilässä

Professori: ”Kunnanjohtajan irtisanominen on myös oikeudellinen, rikosoikeudellinenkin, kysymys.”
Kotimaa 8.11.2014 16:00
Kittilän valtuustosali. © Timo Veijalainen / AV-LAPPI

Jos Kittilän kuntapäättäjiä olisi uskominen, kunnanvaltuusto saisi erottaa kunnanjohtajan melkeinpä millä tahansa perusteilla, kunhan ilmaisee luottamuksen menneen.

Kittilän kunnanhallitus antoi lausuntonsa tilapäisen valiokunnan raportin ensimmäisestä versiosta kokouksessaan 27. lokakuuta. Kunnanhallituksen mukaan ”kunnanjohtajan irtisanominen luottamuspulaan perustuen on täysin valtuuston harkinnassa oleva asia, joka ei riipu oikeudellisesta harkinnasta, sillä luottamuspula on arvio kunnanjohtajan ja luottamuselinten välisistä suhteista”.

Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen sanoo, että tällainen tulkinta kunnanjohtajan irtisanomisen perusteista on virheellinen.

”Kunnanjohtajan irtisanominen ei ole yksinomaan poliittinen vaan myös oikeudellinen – rikosoikeudellinenkin – kysymys.”

 

Professori muistuttaa, että Suomen perustuslain 2.3 pykälän mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

”Kuntapäättäjien tehtävistä säädetään kuntalaissa. Näin ollen kuntalain noudattaminen on muun muassa kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenten virkavelvollisuus”, Viljanen toteaa.

Kunnanjohtajan irtisanomisesta säädetään kuntalain 25 pykälässä. Kunnanjohtajaakaan ei voida erottaa ilman selkeästi perusteltua syytä. Pykälän toisessa momentissa säädetään muun muassa, että asiaa valmisteltaessa kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu, ja on varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi.

Kuntalain 25 pykälän perusteluissa eduskunnan hallintovaliokunta korosti mietinnössään (n:o 18/1994 vp), että ”kunnanjohtajan irtisanomista ja siirtämistä muihin tehtäviin koskevassa päätöksenteossa tulee noudattaa yleisiä hallintoharkinnan periaatteita. On selvää, että irtisanomista tai siirtämistä muihin tehtäviin koskeva päätös on perusteltava siten, että päätös ei loukkaa esimerkiksi tarkoitussidonnaisuus-, suhteellisuus- tai objektiviteettiperiaatetta”.

Pekka Viljanen tähdentää, että näiden periaatteiden noudattaminen on siten virka-aseman väärinkäyttämistä koskevassa rikoslain 40 luvun 7 §:ssä edellytetyin tavoin ”säännöksiin tai määräyksiin perustuva virkavelvollisuus”.

Viljanen sanoo, että rikoslain 40:7:n mukaan virka-aseman väärinkäyttämisestä on kysymys muun muassa, jos ”virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun”.

Tätä säännöstä sovelletaan myös kunnallisiin luottamushenkilöihin. Rangaistukseksi pykälässä on säädetty sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Tuomioistuimen hankinnan mukaan viraltapano on lisäksi mahdollinen.

”Jos rikos on tehty esimerkiksi erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi, tuomioistuin voi arvioida teon törkeäksi, jolloin siitä on rikoslain 40:8:n mukaan tuomittava vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta – ja lisäksi viraltapano. Tällöin esimerkiksi kunnanvaltuutettu menettää valtuuston jäsenyytensä”, professori selvittää.

 

Tapaus Kittilään professori Viljanen ei halua ottaa kantaa.

”Yleisellä tasolla voin kuitenkin todeta, että yhtä tai useampaa edellä mainituista hallintoharkinnan periaatteista loukattaisiin esimerkiksi, jos irtisanomisperusteet eivät olisi todenmukaisia, jos irtisanominen olisi kosto lainmukaisista toimenpiteistä, jos todellisena syynä olisi pyrkimys suojella jotakuta tai jos irtisanominen johtuisi ulkopuolisesta painostuksesta.”

Suomen Kuvalehti on kertonut, että Kittilän ns. kunnanjohtajan erottamisraportissa on virheitä.