Kittilä: Tarkastettu pöytäkirja tuhottiin – uusi tilalle kaikessa hiljaisuudessa
Kittilän kriisi ei enää ratkea omin voimin, sanoo valtuuston puheenjohtaja.
Kittilän kunnanhallituksen jo tarkastetusta pöytäkirjasta on hävitetty osia kertomatta siitä kaikille kunnanhallituksen jäsenille. Menettely on täysin poikkeuksellinen kunnallishallinnossa.
Tarkastettu pöytäkirja on viranomaisasiakirja, jota voidaan korjata vain kunnanhallituksen päätöksellä – ja vieläpä siten, että korjausmerkinnät ja muutokset liitetään alkuperäisen jo tarkastetun päätöspykälän perään uudelleen tarkastettuina.
Kyseessä on 12. tammikuuta pidetyn kokouksen pöytäkirja, joka tarkastettiin alun perin kokouksessa. Nyt on käynyt ilmi, että pöytäkirja tarkastettiin uudelleen 13. tammikuuta ja jotakin kohtaa pöytäkirjassa muutettiin.
Se, mitä asiakohtaa muutos koski, ei siis näy uudelleen tarkastetusta pöytäkirjasta.
”Pöytäkirjakikkailu” tuli ilmi valtuuston puheenjohtajan Inkeri Yrityksen (vas) jätettyä kunnanhallituksen ylimääräisessä kokouksessa 18. tammikuuta selvityspyyntönsä asiasta.
”Miksi 12.1.2016 kunnanhallituksen tarkastettu ja allekirjoitettu pöytäkirja on tuhottu? Miksi pöytäkirja on uudelleen tarkastettu ja allekirjoitettu 13.1.2016”, Yritys kysyy selvityspyynnössään.
Mielenkiintoiseksi pöytäkirjaepisodin tekee se, että hallintojohtaja Esa Mäkisen syrjään siirtämisessä yksi julki tuotu perustelu on ollut sihteerikäytännön nykyaikaistaminen siten, että pöytäkirja tarkastettaisiin jo kokouksen yhteydessä.
Kuntalain asiantuntijoiden mukaan pöytäkirjan tarkastaminen kokouksessa ei ole mikään tavoiteltava ihanne. Yleensä vain kiireellistä päätöstä koskeva pykälä tarkastetaan kokouksen yhteydessä. Kittilän uusi käytäntö vaikeuttaa suuresti perusteltujen eriävien mielipiteiden jättämistä.
Pöytäkirja kuitenkin päätettiin tarkastaa kokouksen yhteydessä 12. tammikuuta.
Suomen Kuvalehti oli ehtinyt edeltävällä viikolla kysyä vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornbergilta, kuinka monta kertaa pöytäkirja on tarkastettu kunnanhallituksen kokouksessa sen jälkeen, kun Mäkinen oli siirretty syrjään kunnanhallituksen sihteerin tehtävistä lokakuun 2015 alussa.
Tornberg ei vastannut SK:n kysymykseen.
SK:n tietojen mukaan tällaista käytäntöä ei ollut ennen 12. tammikuuta pidettyä kokousta.
Ilmeisesti jokin meni pieleen pöytäkirjaa laadittaessa, koska pöytäkirjaa jouduttiin korjaamaan tarkastamisen jälkeen.
Asiasta ei kuitenkaan ilmoitettu kunnanhallituksen kaikille jäsenille, vaikka korjaustoimenpiteet ja tarkastaminen olisi pitänyt tehdä kunnanhallituksen seuraavassa kokouksessa. Jo tarkastettua pöytäkirjaa ei saa tuhota eikä edes peukaloida.
Pöytäkirjan osien tuhoamisesta ja epäasiallisesta korjailusta ovat olleet tietoisia ainakin vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg, kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurula (kesk), kokouksessa pöytäkirjan tarkastajina toimineet kunnanhallituksen jäsen Merja Korva (kesk) ja varajäsen Torsti Patakangas (kok) sekä sihteerinä toiminut kunnan tiedottaja Nina Willman.
Tuhottu pöytäkirja on yksi sotku lisää Kittilän päätöksenteossa. Se kuvaa kunnan päätöksenteon piittaamattomuutta hyvän hallinnon vaatimuksista.
Hallintojohtaja Esa Mäkinen siirrettiin syrjään lokakuusta 2015 lähtien kunnanhallituksen sihteerin tehtävistä. Päätöksestä on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.
Viranomaisilla riittää Kittilän päätöksenteossa tutkittavaa. Pohjois-Suomen hallinto-oikeutta kuormittavat useat Kittilä-valitukset.
Lisäksi tapahtumat työllistävät jo nyt keskusrikospoliisissa ja Lapin poliisilaitoksella kolme tutkinnanjohtajaa tutkijoineen ja 3–4 syyttäjää.
Valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys on pyytänyt valtiovallan apua syksystä 2014 lähtien, mutta sitä ei ole kuulunut.
”Uudistan edelleen pyyntöni. Kittilän kriisi ei ratkea omin voimin. Pahoin pelkään, että nykyisenlaisesta päätöksenteosta koituu kuntalaisille iso lasku.”