Kittilä-kriisi: Sotkuja setvii jo iso joukko viranomaisia – kuinka kauan veronmaksajien piikki on auki?

Uutisanalyysi: Kun kunnan poliittinen päätöksenteko ajautuu umpikujaan, sille kertyy hintaa.
Kotimaa 19.1.2016 07:30
Kittilän kunnantalo.
Kittilän kunnantalo. © Petri Kaipiainen

Kittilän kunnan päätöksenteon sotkut työllistävät jo nyt melkoisesti tutkinta- ja valvontaviranomaisia sekä oikeuslaitosta. Eikä päätepistettä ole näkyvissä.

Vuosi 2016 alkoi samoissa merkeissä kuin edellinenkin vuosi.

Tiistaina 12. tammikuuta Kittilän kunnanhallitus päätti antaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin kirjoittaman omituisen lausunnon, jossa ei edes vastata valituksen keskeisimpään väitteeseen. Kunnanhallitus antaa lausuntonsa virkavastuulla.

Noin 6 500 asukkaan Kittilän ”saldo” on tähän mennessä vaikuttava.

Parhaillaan kunnan sotkuja tutkii keskusrikospoliisissa ja Lapin poliisilaitoksella yhteensä kolme tutkinnanjohtajaa tutkijoineen. Oulun ja Lapin syyttäjänvirastoissa Kittilän sotkut työllistävät 3–4 syyttäjää, Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa valituksia käsittelee kaksi esittelijää ja lisäksi koko joukko hallinto-oikeustuomareita.

Ainakin nämä asiakokonaisuudet ovat keskusrikospoliisin tutkinnassa:

  • Valtakunnansyyttäjänviraston avaama tutkinta kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtajan Jouni Palosaaren toimista hissihankinnassa.
  • Kuntapäättäjien toiminta hissiyhtiöön liittyvässä tapahtumavyyhdissä.
  • Kuntapäättäjien toiminta kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamisasiassa.

Yksi asiakokonaisuus on siirretty jo Oulun syyttäjänvirastoon kihlakunnansyyttäjälle:

Lapin poliisilaitoksella on työn alla vt. kunnanjohtajan toimiin kohdistuva esitutkinta:

  • Vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg päätti salata niin sanotut Eilavaara-asiakirjat. Tutkintapyynnön hänen menettelystään on tehnyt Suomen Kuvalehti.

Myös Pohjois-Suomen hallinto-oikeudella riittää käsiteltävää:

  • Kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottaminen.
  • Valtuuston puheenjohtajan Inkeri Yrityksen valtuustolta saamat moitteet toimivallan ylittämisestä.
  • Hallintojohtaja Esa Mäkisen syrjään siirtäminen kunnanhallituksen sihteerin ja kunnanjohtajan sijaisen tehtävistä. Valitukset on tehty sekä kunnanvaltuuston että -hallituksen päätöksistä.
  • Vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin päätös salata Eilavaara-asiakirjat. Valittajina Suomen Kuvalehti ja Yle Lappi.

Kittilän tämän vuoden talousarviossa on varattu 40 000 euroa kunnanhallituksen lakipalveluihin. Se on saman verran kuin vuonna 2015. Vuosina 2014 ja 2013 tällaista määrärahaa ei ollut.

 

Kittilän päättäjät ovat työllistäneet myös valtakunnan ylimpiä valvonta- ja syyttäjäviranomaisia.

Kuntapäättäjät ovat kannelleet poliisin esitutkinnasta ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan Inkeri Yrityksen (vas) toimista oikeuskanslerille – tuloksetta.

Iltalehti on kertonut, että kuntapäättäjät ovat kannelleet valtakunnansyyttäjänvirastoon kihlakunnansyyttäjän ratkaisusta lopettaa Inkeri Yritykseen kohdistunut esitutkinta. Syyttäjä katsoi viime syksynä, ettei syytteen nostamiselle tulisi olemaan perusteita.

Myös Lapin ely-keskuksen ympäristöviranomaiset askaroivat Kittilän parissa.

Syksyllä 2015 Lapin poliisilaitos ryhtyi tutkimaan ”Levin matkailukuningattareksi” kutsutun yrittäjäneuvos Päivikki Palosaaren mahdollista laitonta kaatopaikkaa.

Vaikka Palosaaren mailta tehdyt löydökset eivät suoranaisesti liity Kittilän kuntaan, kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta joutui paikallisena ympäristönsuojeluviranomaisena puuttumaan asiaan.

Siitä syntyi kummallinen tapahtumasarja, jossa lautakunnan päättäjien toimet muistuttavat jo aiemmin nähdyn ”Kittilän mallin” mukaista päätöksentekoa.

 

Toisin kuin usein ajatellaan, tapaus Kittilä ei ole yksinomaan kunnan oma asia.

Kittilä on ääriesimerkki kunnallisen itsehallinnon vahvasta suojasta. Niin vahvasta, ettei siihen pääse puuttumaan kukaan ulkopuolinen.

Kuntaministeri Paula Risikon (kok) ministerikaudella valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto sekä Kuntaliitto tarjosivat lainopillista apua Kittilän päätöksenteon palauttamiseksi päiväjärjestykseen. Apua ei lopulta otettu vastaan.

Pitkälti jo yli vuoden ajan uskaliaimmat lainoppineet ovat keskustelleet ääneen ja taustallakin Lex Kittilän tarpeellisuudesta: laista, joka antaisi valtiolle puuttumiskeinot tilanteessa, jossa kunnan päätöksenteko on umpikujassa.

Ajatuksen Lex Kittilästä esitti syksyllä 2014 ensimmäisenä rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen Turun yliopistosta. Virkarikoksiin ja korruptioon perehtynyt Viljanen on lukenut Suomen Kuvalehden pyynnöstä toukokuusta 2014 lähtien Kittilän päätöksenteon keskeiset asiakirjat.

Myös kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk) ehti nostaa keskusteluun Lex Kittilän tarpeellisuuden syksyllä 2014 toimiessaan tuolloin vielä Enontekiön kunnanjohtajana.

Viljasen esitystä kommentoivat joulukuussa 2014 SK:n haastattelussa hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta, silloinen eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) ja kuntalain asiantuntija Kari Prättälä.

Toistaiseksi nykyiset kansanedustajat Arkadianmäellä – Mikko Kärnää lukuun ottamatta – eivät ole lausuneet Lex Kittilästä julkisuuteen mitään. Se näyttää olevan kipeä aihe.

 

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen kannalta on kiusallista, että Kittilän kuntakriisi on vahvasti keskustavetoinen. Ja perussuomalaiset vauhdittavat.

Kittilässä näiden kahden valtuustoryhmän kaikki valtuutetut ovat olleet yksituumaisia viimeaikaisissa toimissaan.

Vasemmistoliiton ja kokoomuksen ryhmät ovat jakautuneet.

Kuntavaaleihin käydään vuoden kuluttua keväällä 2017. Silloin Kittilän päätöksenteon sadonkorjuu on edennyt jo pitemmälle ja noussee kuntavaalikeskustelujen aiheeksi.

Valtakunnan poliittisen eliitin sekä kuntien etujärjestön Kuntaliiton kannalta keskeinen kysymys on tämä: kuinka pitkälle kantti kestää katsoa vierestä hiljaa Kittilän päätöksentekoa kunnallisen itsehallinnon nimiin vannoen? Kuinka raskas ja iso hintalappu – sekä euroissa että inhimillisesti arvioituna – Kittilän päätöksenteolla on oltava ennen kuin valtio puuttuu peliin?

Oudoksi Lex Kittilästä vaikenemisen tekee se, että valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto voi ottaa taloudelliseen kriisiin ajautuneen kunnan ”huostaansa” ja jopa pakkoliitos on tällaisen kunnan kohdalla mahdollinen.

Rahojen loppuminen näyttääkin olevan paljon pahempi asia kuin se, että kunnan päätöksenteolta loppuu kyky noudattaa kuntaa koskevia lakeja ja hyvää hallintotapaa.

Mutta jos kuntien itsehallintoa rajoittava Lex Kittilä vielä joskus säädetään, Kittilän päättäjät voivat lukea sen saavutuksekseen.